Przedsiębiorstwo CN Nidzica jest to polska firma ziemniaczana. Jej działalność obejmuje wszystkie etapy łańcucha wartości ziemniaka począwszy od hodowli roślin, a skończywszy na produktach ziemniaczanych dostarczanych producentom ziemniaka (sadzeniak) i na rynek. W działalności firmy nadrzędne znaczenie ma zrównoważone wykorzystanie materiałów i energii. Działając jako lider Polskiej Federacji Ziemniaka (PPF, Polish Potato Federation) firma rozwija powiązania z krajowymi i zagranicznymi podmiotami rynku ziemniaczanego.
Jak zorganizować i skonsolidować efektywnie pionowy i poziomy networking różnych interesariuszy rynku ziemniaka (produkcja, przetwórstwo, handel hurtowy i detaliczny) na poziomie lokalnym, krajowym i międzynarodowym? CN Nidzica zainicjowała proces łączenia w federację aktorów rynku ziemniaczanego w Polsce w celu generowania wzajemnych korzyści ze współpracy i zwiększania siły rynkowej oraz złagodzenia potencjalnych ograniczeń, takich jak zmniejszenie elastyczności i konkurencyjności. Założono, że sprawny networking może skutkować sytuacją „win-win”, tzn. taką, która umożliwi każdemu partnerowi czerpanie korzyści. Obecnie w FPP zarejestrowanych jest 98 podmiotów, w tym hodowcy roślin (4), rolnicy (63), lokalne grupy działania (1), dostawcy sprzętu (8), chemikaliów (3), pośrednicy (2), przetwórcy (7), gastronomia (3), B+R (6) i NGO (1).
Centralne punkty działalności sieciowej były zorientowane na zrównoważone wykorzystanie zasobów naturalnych oraz pogodzenie efektów ekonomicznych ze społecznymi i środowiskowymi. Wśród kwestii ekonomicznych uwzględniono różnorodność dostawców i wielkość firmy (MŚP); niezawodność dostaw; poziom zależności od dostawców; warunki umowy i płatności - zabezpieczenie przed ryzykiem oraz gwarancja ceny zakupu. W kontekście aspektów społecznych wzięto pod uwagę następujące kwestie: brak dyskryminacji w zatrudnieniu; deklaracja podstawowych praw pracowniczych; warunki pracy i socjalne; godziwe wynagrodzenie; pozytywny wpływ na lokalne środowisko społeczne, w tym wsparcie technologiczne, szkolenia i promocja. Z kolei główne aspekty środowiskowe dotyczą minimalizacji emisji gazów cieplarnianych, braku zanieczyszczenia środowiska; racjonalnego wykorzystania zasobów naturalnych (środki produkcji: ziemia, woda, nawozy, energia), brak wpływu na bioróżnorodność i gospodarki odpadami.
Działalność PPF koordynuje 10 komitetów: producentów rolnych, agrotechniki, techniki ziemniaczanej i magazynowej, hodowli roślin i nasiennictwa, opakowań ziemniaka, przemysłu przetwórczego i paszowego, nauki, innowacji i wdrożeń, promocji żywności i zdrowego żywienia, handlu zagranicznego, kodeksu zasad i praktyk w europejskim przemyśle ziemniaczanym (RUCIP). W 2018 roku PPF opracowała Program dla Polskiego Ziemniaka przyjęty przez Ministerstwo Rolnictwa i Rozwoju Wsi.
Średnie roczne dochody PPF z różnych źródeł, takich jak polskie i europejskie programy rozwoju wsi i obszarów wiejskich, dedykowane wsparcie od samorządów lokalnych i krajowych, składki członkowskie, i składki wystawców na targach wynoszą ok. 450 tys. euro i są przeznaczane na organizację targów i festiwali ziemniaczanych, konferencje, warsztaty, pokazy kulinarne, szkolenia, badania i współpracę międzynarodową.
Przedsiębiorstwo CN Nidzica jest to polska firma ziemniaczana. Jej działalność obejmuje wszystkie etapy łańcucha wartości ziemniaka począwszy od hodowli roślin, a skończywszy na produktach ziemniaczanych dostarczanych producentom ziemniaka (sadzeniak) i na rynek. W działalności firmy nadrzędne znaczenie ma zrównoważone wykorzystanie materiałów i energii. Działając jako lider Polskiej Federacji Ziemniaka (PPF, Polish Potato Federation) firma rozwija ścisłe powiązania z krajowymi i zagranicznymi podmiotami rynku ziemniaczanego.
Jak zorganizować i skonsolidować efektywne pionowy i poziomy networking różnych interesariuszy rynków ziemniaka (produkcja, przetwórstwo, handel hurtowy i detaliczny) na poziomie lokalnym, krajowym i międzynarodowym? CN Nidzica w 2017 r. (czy tak?) zainicjowała proces łączenia w federację aktorów rynku ziemniaczanego w celu generowania wzajemnych korzyści ze współpracy i zwiększania siły rynkowej oraz złagodzenia potencjalnych ograniczeń, takich jak zmniejszenie elastyczności i konkurencyjności. Założono, że sprawny networking może skutkować sytuacją „win-win”, tzn. taką, która umożliwi każdemu partnerowi czerpanie korzyści. Obecnie w FPP zarejestrowanych jest 98 podmiotów, w tym hodowcy roślin (4), rolnicy (63), lokalne grupy działania (1), dostawcy sprzętu (8), chemikaliów (3), pośrednicy (2), przetwórcy (7), gastronomia (3), B+R (6) i NGO (1).
Centralne punkty działalności sieciowej były zorientowane na zrównoważone wykorzystanie zasobów naturalnych oraz pogodzenie efektów ekonomicznych ze społecznymi i środowiskowymi. Wśród kwestii ekonomicznych uwzględniono różnorodność dostawców i wielkość firmy (MŚP); niezawodność dostaw; poziom zależności od dostawców; warunki umowy i płatności - zabezpieczenie przed ryzykiem oraz gwarancja ceny zakupu. W kontekście aspektów społecznych wzięto pod uwagę następujące kwestie: brak dyskryminacji w zatrudnieniu; deklaracja podstawowych praw pracowniczych; warunki pracy i socjalne; godziwe wynagrodzenie; pozytywny wpływ na lokalne środowisko społeczne, w tym wsparcie technologiczne, szkolenia i promocja. Z kolei główne aspekty środowiskowe dotyczą minimalizacji emisji gazów cieplarnianych, braku zanieczyszczenia środowiska; racjonalnego wykorzystania zasobów naturalnych (środki produkcji: ziemia, woda, nawozy, energia), brak wpływu na bioróżnorodność i gospodarki odpadami.
Działalność PPF koordynuje 10 komitetów: producentów rolnych, agrotechniki, techniki ziemniaczanej i magazynowej, hodowli roślin i nasiennictwa, opakowań ziemniaka, przemysłu przetwórczego i paszowego, nauki, innowacji i wdrożeń, promocji żywności i zdrowego żywienia, handlu zagranicznego, kodeksu zasad i praktyk w europejskim przemyśle ziemniaczanym (RUCIP). W 2018 roku FPP opracowała Program dla Polskiego Ziemniaka przyjęty przez Ministerstwo Rolnictwa i Rozwoju Wsi.
Średnie roczne dochody FPP z różnych źródeł, takich jak polskie i europejskie programy rozwoju wsi i obszarów wiejskich, dedykowane wsparcie od samorządów lokalnych i krajowych, składki członkowskie, i składki wystawców na targach wynoszą ok. 450 tys. euro i są przeznaczane na organizację targów i festiwali ziemniaczanych, konferencje, warsztaty, pokazy kulinarne, szkolenia, badania i współpracę międzynarodową.
 

W ostatnim czasie jednym ze znaczących źródeł biomasy drzewnej są tereny, w tym grunty rolnicze, na których wskutek zaniechania typowej produkcji roślin rolniczych nastąpiła naturalna sukcesja różnych gatunków drzew i krzewów. Rośliny takie są określane mianem „samosiewy”, a skład gatunkowy na danej powierzchni (np. sosna, brzoza, świerk, wierzba, topola i inne) jest uzależniony od warunków środowiskowych w tym: siedliskowych, klimatycznych, otaczającej dany obszar roślinności, i innych. Pozyskiwanie biomasy z tego rodzaju terenów spełnia podwójną funkcję, ponieważ z jednej strony jest to źródło biomasy drzewnej, a z drugiej strony umożliwia przywrócenie danego obszaru do użytkowania rolniczego lub innego np. inwestycyjnego. 
Na terenach, na których występują samosiewy, drzewa i krzewy mogą być w różnym wieku i mogą mieć od kilku do nawet kilkudziesięciu lat, natomiast najczęściej jest to około 10 lat. Zbiór samosiewów drzew lub krzewów jest realizowany w zależności od zapotrzebowania zlecającego i praktycznie może być wykonywany w sposób ciągły, niezależnie od pory roku. Z tym, że optymalny okres to od około 15 października do 01 marca, poza okresem lęgowym ptaków wg. Rozporządzenia Ministra Środowiska z dnia 16 grudnia 2016, w sprawie ochrony gatunkowej zwierząt. W związku z tym, że teren z którego zbierane są samosiewy najczęściej jest przywracany do użytkowania rolniczego lub jest przeznaczany pod inwestycje, to wszystkie rośliny powinny być ścinane tuż przy samej glebie, aby nie pozostawiać żadnych pniaków. Ponadto dodatkowo w zależności od wieku i ilości samosiewów mogą być pozyskiwane (wyrywane) również karpy.
W związku z powyższym firma Quercus zaproponowała ciąg technologiczny, zestaw maszyn i urządzeń, które są dedykowane do tego rodzaju prac. W pierwszym etapie wykorzystywana jest hydrauliczna głowica ścinająca Westtech Woodcracker C450 lub C350 zamontowana na koparce Volvo EC 250 lub EW 160, która jest w stanie ścinać drzewa nawet do 500 mm średnicy. Operator w jednym czasie wykonuje kilka operacji - chwyta roślinę tuż nad glebą, ściska i ścina modułem nożowym. Następnie przy użyciu zbieraka podtrzymuje ściętą roślinę, a następnie chwyta i ścina kolejną. Po odpowiednim napełnieniu zbieraka głowicy operator odkłada biomasę w regularnym rzędzie. Taki zestaw technologiczny jest w stanie całkowicie wyciąć obszar 1 hektara w średnio około 20 godzin roboczych i uzyskać przy tym średnio około 100 Mg biomasy. Należy jednak mieć na uwadze, że każda powierzchnia ma inny charakter i te wartości mogą być bardzo odbiegające od siebie. Uzależnione jest to od warunków atmosferycznych i typu gruntu, struktury gatunkowej oraz wieku samosiewów, jak również doświadczenia operatora maszyny.
Po skoszeniu całej powierzchni biomasa jest najczęściej zwożona w jedno miejsce (stertę, pryzmę) za pomocą forwardera lub ciągnika z przyczepą i żurawiem, w celu jej składowania oraz ewentualnego naturalnego przesuszenia, co zwiększa jej wartość opałową. W trakcie składowania, w zależności od pory roku, warunków atmosferycznych, wielkości stery i długości tego okresu, następuje spadek wilgotności roślin z około 50-60% w okresie zbioru do około 30-40% po kilku tygodniach, dzięki czemu wzrasta wartość opałowa biomasy z około 8 do 12 GJ/Mg. Zgromadzona w stertach biomasa w zależności od jej ilości i odległości od placu logistycznego firmy, może być rozdrabniana na zrębki drzewne za pomocą mobilnych rębaków typu Bruks 805.2 STC osadzonego na forwarderze lub Albach Diamant 2000. Tak wytworzone zrębki są transportowane samochodami wyposażonymi  kontenery lub ruchome podłogi do odbiorcy końcowego. Wyprodukowane w powyższej technologii zrębki drzewne są wartościowym biopaliwem stałym, które jest najczęściej wykorzystywane w ciepłowniach lub elektrociepłowniach lokalnych jak i zawodowych.

Zbiór wierzby za pomocą Biobalera łączy cięcie pędów, ich ubijanie i prasowanie w bele w jednym cyklu produkcyjnym przez jedną maszynę. Biobaler ścina i prasuje pędy o średnicy do 50-80 mm i wysokości do około 7 m. 
Biobaler, która posiada bijakowy system tnący, ma hydrauliczny system podnoszenia maszyny, który pozwala na płynną regulację wysokości cięcia w czasie zbioru. Minimalna wysokość cięcia to ok. 10 cm a maksymalna 40 cm. Bijakowa głowica tnąca Biobalera WB 55 ma za zadanie zbieranie materiału i kierowanie biomasy do podajnika zasadniczego. Na głowicy znajduje się 50 spiralnie ułożonych ostrzy, które tną i płynnie podnoszą oraz przenoszą materiał ponad wirnik. Pomiędzy głowicą tnącą, a komorą zwijającą znajduje się wirnik podający, którego zadaniem jest równomierne podawanie biomasy do komory zwijającej. Niezmienna komora kompresyjna ma średnicę 1200 mm, oraz szerokość 1200 mm i składa się z 8 wałków prasujących i przenośnika znajdującego się z tyłu komory, które obracają biomasę umożliwiając utworzenie beli. 
Średnia wydajność wynosi najczęściej zawiera się w zakresie od 15 do 20 bel w ciągu godziny pracy zestawu. Natomiast masa pojedynczego balotu ze świeżych pędów ERC przy wilgotności około 50% zawiera się w zakresie od 400 do 500 kg. Tak więc średnia wydajność zestawu może się zawierać w zakresie od 6 do 10 Mg w ciągu godziny pracy.
W trakcie składowania następuje spadek wilgotności pędów z około 50% w okresie zimowym do około 20% na jesieni, dzięki czemu wzrasta wartość opałowa biomasy z około 8 do 15-16 GJ/Mg.
 

Maataloustuottajien ja metsänomistajien keskusliitto (MTK) on ottanut käyttöön puumarkkinatiedon automatisoinnin parantaakseen metsänomistajajäsenten päätöksentekoa tukevaa ja arvoa lisäävää tietämystä. Tietoautomaatio käyttää rajapintatekniikkaa (API), joka mahdollistaa tiedon poimimisen tietojärjestelmistä ja tallentamisesta tietovarastoon. API-teknologia on joukko sääntöjä ja protokollia, joiden avulla eri ohjelmistosovellukset voivat kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. API käyttää konnektoreita tietojen vastaanottamiseen palvelimilta automaattisesti. Tietojen määrän kasvaessa on välttämätöntä parantaa automaatiota. API-teknologia mahdollistaa tarkemman, nopeamman ja luotettavamman tavan jakaa tietoa tietokanavien välillä.
Automaattinen tiedonkeruuprosessi sisältää tiedon poimintaa eri lähteistä. Poimitut tiedot tallennetaan tietovarastoon, jossa siihen sovelletaan muunnoksia. Muunnosprosessin tarkoituksena on tehdä tiedoista analyysi- ja raportointitarkoituksiin sopivia. Lopulta muunnetut tiedot voidaan jakaa saumattomasti eri työkaluilla ja eri tarkoituksiin. Yleensä datan visualisoinnit tehdään BI(Business Intelligence) -työkaluilla. Tuloksena voidaan nähdä seuraavat uudet datapalvelut:
-Julkiset tiedot: Puukaupan viikoittainen, kuukausittainen ja neljännesvuosittainen tilasto Luonnonvarakeskuksen avoimesta rajapinnasta.
-Omat tiedot: Metsänhoitoyhdistysten kilpailuttamat puukaupan tilastot omasta käyttöjärjestelmästä.
-Ostetut tiedot: Kemiallisen-, mekaanisen metsäteollisuuden ja biomassateollisuuden lopputuotemarkkinatiedot ostetusta rajapintapalvelusta.
Linkki palveluun: https://www.mtk.fi/puumarkkinat

Centria-ammattikorkeakoulu on kehittänyt maatilakäyttöön soveltuvan biometaanin nesteytyslaitteiston EAKR-rahoitteisessa Hajautettu biokaasun tuotanto ja nesteytys Suomessa (HABITUS) -hankekokonaisuudessa (1/2020-6/2023). Laitteiston suunnittelussa on otettu huomioon noin 10–25 Nm3 raakabiokaasua tunnissa tuottavat biokaasulaitokset, jotka vastaavat tyypillistä biokaasuntuotannon kokoluokkaa suomalaisilla maatiloilla. Kehitetty laitteisto kykenee muuttamaan biometaania nestemäiseen muotoon noin 15 m3 tunnissa. Tällä hetkellä markkinoilla olevien biometaanin nesteytysratkaisujen minimituotantorajat ovat selkeästi tätä mittaluokkaa korkeammat. Nesteytetyn biometaanin suurin etu liittyy sen kuljettamiseen ja varastointiin. Nesteytettynä biometaanin varastointi ja kuljetus tarvitsee energiamäärään suhteutettuna huomattavasti pienemmän tilavuuden kaasumaisessa olomuodossa olevaan biometaanin verrattuna.
Nesteytyslaitteistoon syötetty biometaani jäähdytetään nestemäisellä typellä niin alhaiseen lämpötilaan, että metaani nesteytyy. Laitteiston kylmäaineena käytetään nestemäistä typpeä, joka hankitaan ostokaasuna. Hankkeen aikana tehdyt pilotoinnit suoritettiin puhtaalla ostokaasulla, ja kokeissa keskityttiin varmentamaan laitteiston toiminta ja selvittämään prosessihyötysuhde. Nesteytysyksikkö toimii suunnitellusti, eikä sen perusperiaatteisiin tarvitse tehdä muutoksia.  Kokeiden aikana havaittiin, että nestemäisen typen kulutus on 3.2 kiloa yhtä nesteytettyä metaanikiloa kohden valituilla paine- ja lämpötilatasoilla. Laitteisto on lähellä kaupallista laitteistoa, ja sen jatkokehitys keskittyy muun muassa laitteiston prosessioptimointiin.

Kelluu-teknologia perustuu tekoälyohjattuun ilmalaivaratkaisuun, todella tarkkaan ja jatkuvaan kaukokartoitukseen sekä tekoäly-pohjaiseen data-analyysiin. Kartoitusmenetelmä soveltuu erityisen hyvin laajoihin metsäninventointeihin, joissa voidaan kerätä samanaikaisesti useilla mittalaitteilla tietoa metsistä ja maastosta. 
 Perinteisiin drooneihin verrattuna Kelluu-ilmalaiva ei vaadi erikseen energiaa ilmassa pysymiseen, se nimensä mukaisesti kelluu ilmassa. Liikkumiseen ja ohjaamiseen aluksessa on potkurit ja ohjainsiivet, ja energiana toimii vety. Tämä takaa säästä riippuen 8-12 tunnin lentoajan, pitkät lentoetäisyydet ja päästöttömän lento-muodon. Kelluu-ilmalaivaan on mahdollista asentaa useita antureita, skannereita ja kameroita maaston, kasvillisuuden tai infrastruktuurin tietojen keräämiseksi.
 Tiedonkeruumenetelmänä Kelluu on ainoa maasta käsin operoitava teknologia, joka tarjoaa suuren mittakaavan tiedonkeruun sekä useiden eri mittalaitteiden ja useamman (esim. 10-30 alusta) aluksen samanaikaisen käytön. Itse ilmalaiva on hyvin hiljainen, mikä mahdollistaa myös äänen seurannan. Aluksessa mukana oleva prosessori tarjoaa korkean laskentatehokkuuden, ja siten kerättyä tietoa voidaan prosessoida aluksessa ilman, että sitä lähetettäisiin 4/5G yhteyksillä pilviportaaliin jatkokäsittelyä varten. Teknologiaa käytetään parhaillaan metsätuhojen reaaliaikaisessa tunnistamisessa ja seurannassa. Menetelmä mahdollistaa tarkkojen spektrikuvadatojen ja aikasarjojen keruun ja tekoälypohjaisen mallinnuksen. Metsäkeskuksen koordinoimassa Tiesit-hankkeessa Kelluu-ilmalaivan avulla selvitetään metsäteiden kuntoa ja tien kosteutta. Fotogrammetriaan perustuva 3-d analyysi paljastaa tien pinnan profiilin, yksittäiset kuopat ja tien urautumisen. Multispektri kuva-aineiston tulkinnalla saadaan tietoa myös tien kosteudesta ja siten lisää tien kunnon ja kantavuuden ennustetavuutta. 
Lisäksi menetelmää on jo testattu biodiversiteettitunnusten havainnoinnissa ja taimikon inventoinneissa. Eläinlaskennassa Kelluu ja lämpökamerakuvaus on myös hyvin kiinnostava menetelmä. Muilla toimialoilla toimintaa on muun muassa sähkölinjojen ja rautateiden kunnon seurannassa. Myös maatalouden puolella on tarjolla suuri potentiaali teknologian hyödyntämisessä.

Biojalostusteollisuus asettaa uusia vaatimuksia metsäbiomassan toimitusketjulle ja sen tehokkaalle hallinnalle. Metsäteollisuuden sivuvirrat, kuten kuori ja hakkuutähteet, ovat korkean uuteainepitoisuutensa vuoksi potentiaalisia biokemikaalien raaka-aineita. Nykyisten toimitusketjujen käytännöt voivat aiheuttaa huomattavia uuteainehäviöitä. Uuteainehäviöiden minimoimiseksi tarvitaan muutoksia nykyisiin käytäntöihin. Tärkeintä on, että metsäbiomassan toimitusaika metsästä biojalostamolle lyhyt ja materiaali haketetaan pienempään palakokoon vasta ennen biojalostusprosessia.  Varastointiaikaa tulee rajoittaa ja mahdollisuuksien mukaan varastoida materiaali matalissa lämpötiloissa, mielellään alle nollan asteen lämpötilassa. Hydrofiilisten, vesiliukoisten, yhdisteiden säilyttämiseksi biomassan kontaktia veden kanssa tulee välttää. 
Tehokkaamman toimitusketjun suurin etu on merkittävästi korkeampi saanto biojalostusprosesseissa. Uuteaineiden häviöt toimitusketjussa ovat huomattavia, sillä joistain kuoren arvokkaista yhdisteryhmistä jopa 60 % tai enemmän menetetään kahden viikon sisällä, jos materiaalinkäsittelyyn liittyviä suosituksia ei noudateta. Tämä puolestaan vaikuttaa merkittävästi biojalostusprosessin kannattavuuteen.

Nykyään yritys pyörittää kolmea lämpölaitosta sekä toimittaa polttoaineet 12 muulle Pohjanmaan lämpökeskukselle. Suurin asiakasryhmä on Närpiön kasvihuoneviljelijät ja Alavudella kunnan kiinteistöt sekä teollisuusyritykset.
Laitosten yhteenlaskettu nimellisteho on 24 MW, joihin Pohjanmaan Bio-lämpö hankkii noin 100 000 MWh edestä puupolttoaineita, jotka koostuvat metsähakkeesta ja kierrätyspuusta. Lisäksi yritys toimittaa laitoksille jonkin verran palaturvetta ja aikaisemmin myös tuontipellettiä. 
Polttoaineen hankinnassa käytetään osaavia alihankkijoita, jotka muodostavat noin neljänkymmenen toimijan verkoston. Eniten metsäpolttoainetta saadaan metsänhoitoyhdistyksen hankintapalvelun kautta eli yhdistys tekee hankintasopimukset metsänomistajien kanssa ja huolehtii puun korjuusta ja prosessoinnista. Pohjanmaan Biolämmöllä on myös oma polttoaineterminaali Alavuden lämpölaitoksen yhteydessä. Siellä puun varastointi ja haketus on tehokasta ja terminaalin avulla voidaan helpommin hallita polttoaineen laatua sekä tasaista toimitusta etenkin kulutushuippujen aikana.

Walter tuottaa sähköä kaasuttamalla puuhaketta: Kuivattu hake ohjataan noin 1000-asteiseen kaasuttimeen ja kuumennetaan matalassa happitasossa. Muodostuva kaasu toimii polttoaineena moottorille, joka pyörittää energiaa tuottavaa generaattoria. Prosessissa syntyy lämmintä vettä, jota voi käyttää esimerkiksi lattialämmityksessä tai teollisuuden kuivausprosesseissa. Yksi Walter-voimalaitos tuottaa sähköä 50 ja lämpöä 130 kilowattia, jolloin voimala kuluttaa 5,5 kuutiometriä puuhaketta vuorokaudessa. Yksikköjä voi yhdistää energiantuotannon skaalaamiseksi. 

Sono diverse le innovazioni apportate da Palm al sistema di imballaggi e diverse le fasi della filiera. 
Fase Ambientale: Il GREENPALLET® rispetta i principi dell’Economia Circolare tramite l’utilizzo di una catena di custodia certificata, l’impegno nella riduzione delle emissioni di CO2 e il riutilizzo degli scarti di produzione. La certificazione di Catena di Custodia PEFC fornisce la garanzia, verificata in maniera indipendente, che il materiale di origine legnosa e arborea contenuto nel prodotto provenga da foreste gestite in modo sostenibile. Inoltre PALM ha adottato fin da subito l’Etichettatura ambientale “FOR-50” nella marchiatura dei pallet prodotti per favorirne il corretto riciclaggio da parte dei partner alla fine del loro ciclo di vita. 
Fase Progettuale: Attraverso la ricerca e sviluppo e l’utilizzo di software di ecoprogettazione dell’imballaggio, viene ridotto il peso e il volume dei prodotti per co-progettare assieme ai partner l’imballaggio e il pallet ideale e su misura per loro. PALM si avvale della certificazione della capacità di carico (portata) PALOK e  Certificazione B-Corp  
Fase Realizzativa: Innovazione per l’utilizzo di blocchetti di legno truciolare proveniente da scarti di lavorazione, che permette di integrare e rendere i prodotti ancor più sostenibili, a parità di condizioni. 
Fase Sociale: Palm SpA con l’acquisto di legname proveniente dagli alberi abbattuti dalla tempesta VAIA nel 2018 a un prezzo equo, ha contribuito in modo molto concreto a combattere le speculazioni e alla ricostruzione dei boschi. 
La tracciabilità della materia prima è un aspetto fondamentale per garantire la trasparenza e la legalità nella catena di fornitura. Tutte le fasi del ciclo di vita del prodotto sono tracciate: dall’acquisto e arrivo della materia prima, al taglio, l’assemblaggio, lo stoccaggio e la consegna finale al cliente. Grazie alle etichette è possibile risalire al lotto specifico di produzione del pallet prodotto e quindi direttamente al fornitore di legname e alla sua provenienza. Ogni pallet prodotto viene certificato B Corp, PEFC e FOR-50 e può integrare la marchiatura del logo del cliente che lo richiede. 

Il vivaio Vannucci Piante ha conseguito una doppia certificazione, ambientale ed etica. Questo è importante per i vivai moderni, che utilizzano importanti quantità di acqua e prodotti chimici. Nei vivai che producono piante in vaso, i vasi devono essere posti in spazi adeguatamente preparati, su teli semipermeabili o ghiaia, con capacità di infiltrazione idraulica ridotta. La viabilità interna sottrae altro terreno alla funzione idraulica. Il risultato è una riduzione dell’assorbimento di acqua da parte del suolo, con un aumento nella velocità di deflusso verso i canali di scolo. Questo crea seri rischi di allagamento, soprattutto in occasione di eventi estremi, purtroppo sempre più frequenti. Pertanto tutti i vivai di Vannucci sono dotati di bacini artificiali, che presentano anche la funzione di riserve di acqua per l’irrigazione, in modo da minimizzare lo sfruttamento della falda acquifera. Vannucci Piante utilizza sistemi di irrigazione all’avanguardia che dosano esattamente la quantità di acqua somministrata secondo le necessità di ogni pianta, tenendo conto della specie, dello sviluppo vegetativo e del meteo giornaliero. Inoltre nel 2021, Vannucci Piante ha lanciato il progetto Vannucci Zero, su un’area di 15 ettari. La sua superficie ha ricevuto un trattamento minimo per aumentare l’infiltrazione d’acqua durante le piogge. I vasi sono posizionati su un geotessuto permeabile che ricopre solo la superficie di appoggio dei vasi stessi. Le strade di accesso e di servizio sono consolidate solo su due strisce di 40 cm di larghezza in corrispondenza del passaggio delle ruote dei mezzi. Questi accorgimenti preservano la permeabilità del terreno, rendendo superflua la costruzione dei bacini di accumulo. Oltretutto iI tutori necessari a sostenere le piante sono tutti in castagno locale, che non ha bisogno di trattamenti grazie alla sua naturale durabilità. La pacciamatura utilizzata contro le erbacce è costituita da cippatino vergine di castagno che ha permesso la riduzione del 50% di uso di erbicidi, creando nel contempo un nuovo mercato per le aziende forestali locali.

Tritom on datan välityspalvelu kaikille ruokaketjun toimijoille. Palvelun tarkoitus on hyödyntää alkutuotannossa tuotettua dataa automatisoinnin avulla. Dataa kerätään tiloilla nykyään valtava määrä eri antureiden ja järjestelmien kautta, jota hyödynnetään kuitenkin vain vähän.

Tritom Essential on palvelu datantuottajille, eli viljelijöille, jossa viljelijä voi luvittaa oman datansa esimerkiksi traktoreista, lypsyroboteista, kirjanpitojärjestelmistä ja siiloista. Palveluntarjoajille, kuten ruoka-alan ja teollisuuden toimijoille on erikseen oma versio datanvälityspalvelusta. Tavoitteena on jaetun ja yhteisöllisen datan avulla paran-taa kaikkien toimijoiden kestävyyttä, tehokkuutta sekä kannattavuutta.

Viljelijä voi hyötyä datan jakamisesta ja sen myötä saada apua esimerkiksi tilan tuottavuuden edistämiseen. Datan avulla voi muun muassa optimoida ja tehostaa omaa työaikaa, eri työvaiheita tai logistiikkaa ja samalla tilan kustannuksia. Ala kehittyy vauhdikkaasti, uusia mahdollisuuksia tulee esille jatkuvasti, joista osaa ei kenties vielä edes osata tiedostaa.

Palvelu mahdollistaa EU:n datastrategian mukaisen dataekosysteemin, joka edistää oikeudenmukaista ja läpinäkyvää siirtymää datatalouteen. Samalla Tritom mahdollistaa raaka-aineelle lisäarvon saamisen. Tuotettua dataa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiin, kuten hiililaskentaan. Tritomin avulla voidaan myös todentaa raaka-aineen alkuperä aina yksittäisiä viljelytoimenpiteitä myöden ja sen ansiosta saada lisäarvoa tuotteelle. 

KiertoaSuomesta.fi on kauppapaikka, joka auttaa biopohjaisten sivuvirtojen myyjiä ja ostajia löytämään toisensa. Pääkohderyhminä ovat sivuvirtoja tuottavat maa- ja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden yritykset ja raaka-aineita käyttävä teollisuus sekä julkinen sektori. Biopohjainen sivuvirta voi olla esimerkiksi lantaa, nurmea, kasvijätettä, kosteikkokasvillisuutta, olkea tai hakkuutähteitä.  KiertoaSuomesta.fi -palvelun tavoitteena on luoda maatiloille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia mahdollisimman sujuvasti ja helposti toistaiseksi hyödyntämättömistä biomassoista.

Digitaalinen markkinapaikka auttaa kehittämään alueellisia ravinne- ja materiaalikiertoja ja samalla edistämään biokiertotaloutta. Sen avulla vähennetään jätteitä ja päästöjä, pidetään luonnonvaroja käytössä mahdollisimman pitkään ja tuodaan lisäarvoa materiaaleille. Materiaalien tehokas ja kestävä hyödyntäminen parantavat tuotannon kannattavuutta ja samalla ympäristöystävällisyyttä.

Sivuvirtojen hyödyntämistä ovat hidastaneet kannattavuuteen ja logistiikkaan liittyvät haasteet. Yksittäisellä tilalla sivuvirtojen määrät voivat olla pieniä ja/tai kausittaisia, eikä sopivia ostajia ole löytynyt. KiertoaSuomesta.fi on kohtaamispaikka materiaalien myyjille ja ostajille, jota voidaan myös hyödyntää logistiikan tehostamiseen. Yhdistämällä sivuvirtojen keräilyä alueen eri tiloilta, kuljetuskustannuksia voidaan laskea ja tiloille saatavaa tuloa parantaa.

Kauppapaikka keskittyy nykyisin biopohjaisiin sivuvirtoihin, mutta sitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös muuhun kiertotalouteen, mm. muovinkierrätykseen tai työkoneiden myyntiin. Palvelu on ilmainen käyttäjille.

ManPas on lannan hygienisointilaite, joka lämpökäsittelee lannan 70 asteessa sen mikrobien hajotustoiminnasta syntyvää lämpöä hyödyntäen. Prosessi täyttää EU:n lannan hygienisointivaatimuksen. Käsittelyn jälkeen lannassa ei ole enää tautiriskiä tai itämiskykyisiä rikkakasvien siemeniä. Koko hygienisointi kestää enimmillään 3 vrk, itse hygienisointivaihe runsaan tunnin.
Laite koostuu siilosta ja poistoruuvista. Siinä on automatisoitu käsittelyprosessi, jossa lanta työntyy ruuvin avulla eteenpäin, kun riittävä aika valitussa lämpötilassa on saavutettu. Lämpötila-anturit valvovat hygienisointivaihetta, eikä lanta poistu laitteesta, ellei lämpötila ole noussut yli asetetun arvon, esim. 75 °C. 
Hygienisoitua lantaa voi hyödyntää maanparannusaineena tai kuivikkeena talleilla ja navetoissa. Samalla hygienisointilaite vähentää lannan varastointitarvetta koska perinteistä lantalaa ei välttämättä aina tarvita, pikemminkin tuotevarasto. Voi myös olla niin, että sitä mukaa kun hygienisoitua lantaa muodostuu, se voidaan kuljettaa käyttökohteeseen tai käyttäjän varastoon, koska kysymyksessä ei ole enää riskituote. Hygienisoitua turvekuivikepohjaista hevosenlantaa on myös onnistuneesti kokeiltu kasvualustana tomaatille.
Erityisesti hevosenlannan kierrätys on ollut haastavaa, sillä vastaanottajia lannalle on ollut vähän. Lannasta maksetaan porttimaksuja, jotta se saadaan kompostoitua tai kierrätettyä biokaasulaitoksilla. ManPas säästää huomattavia lannan hävittämisestä aiheutuvia kustannuksia.
Laite on kompostointiin verrattuna erittäin nopea ja siitä aiheutuu vähemmän ravinnetappioita. Hevosenlannan lisäksi se soveltuu myös separoidulle lehmänlannan kuivajakeelle. Laitteen sopivuutta broilerituotantoon tutkitaan parhaillaan, samaten kuivajakeen rikastamista biohiilellä.
Ensimmäinen virallinen ManPas-kone valmistui kesäkuussa 2023 sarjanumerolla 1. Käytännössä se on edelleen prototyyppi. Tämän ManPas 1000:n kapasiteetti on 1-1,5 m3 hygienisoitua lantaa päivässä, tulevaisuudessa tullaan valmistamaan myös suurempia koneita. Aiemmat testaukset on tehty ensimmäisellä prototyypillä. Kehitystyön edetessä prosessista tulee tallentumaan dokumentaatio omavalvontaa varten.

Prespaglia ™ opera nel settore della bioedilizia. Produce bio-mattoni produzione di biomattoni realizzati con un composto brevettato testato e certificato, in paglia, argilla e calce idraulica ideali per  costruire pareti interne ed esterne in linea con la bioarchitettura in quanto ecosostenibile, rinnovabile e riciclabile con ottime caratteristiche isolanti, sia dal punto di vista termico, sia acustico.  
Prespaglia è riuscita a valorizzare la paglia di cereali che rappresenta uno dei sottoprodotti più disponibili nel Sud Italia, in particolare nella regione Puglia. Sfruttando la paglia di cereali, ha sviluppato un materiale eco-compatibile per il settore edilizio con un ulteriore contributo alla riduzione dei gas serra e al miglioramento della qualità della vita delle persone.
Tutti i prodotti sono certificati e coperti da brevetto e rappresentano un nuovo prodotto biobased focalizzato sui nuovi mercati sostenibili con maggiori opportunità di valorizzare uno dei residui rurali più rappresentativi e migliorare l'economia circolare a livello europeo.  I principali vantaggi sono diretti sia agli agricoltori, sia ai produttori, sia infine ai consumatori. La produzione di mattoni ecosostenibili consente la crescita di un mercato edilizio più verde e rispettoso dell'ambiente. 
L'utilizzo della paglia consente di valorizzare residui rurali  per la creazione di nuove filiere sostenibili con benefici, sia per gli agricoltori, sia per gli operatori del mercato bio-based. 
Infine, ulteriori benefici vanno ai consumatori, che hanno la garanzia di vivere in case più sane ed efficienti dal punto di vista energetico, grazie a una maggiore sostenibilità. L'innovazione chiave si basa sulla produzione di mattoni di paglia modulari pronti per l'assemblaggio, in grado di sostituire completamente i manufatti in cemento, laterizio o argilla espansa. Oltre ad essere riconosciuto come prodotto sostenibile, l'eco-mattone è considerato adatto come materiale da costruzione antisismico grazie alla sua leggerezza. 
I prodotti realizzati da Prespaglia garantiscono agli immobili standard di prestazioni energetiche in via di approvazione da parte della Commissione europea sulla direttiva del Green Building. 

I residui colturali, e in particolar modo la paglia di cereali e gli stocchi di mais, sono una tipologia di biomassa ampiamente disponibile e scarsamente utilizzata a fini energetici. Infatti, essendo costituiti principalmente da cellulosa ed emicellulose, strettamente legate ad un non trascurabile quantitativo di lignina, vengono degradate con grande difficoltà - e tempi molto lunghi - dai microrganismi responsabili del processo di digestione anaerobica e sono quindi generalmente utilizzati solo in quantitativi limitati, e in miscela con altre biomasse, per l'alimentazione degli impianti a biogas. Per utilizzare in modo efficace la paglia come materia prima per la produzione di biogas e biometano, è necessario impiegare tecnologie innovative di pretrattamento che rendano cellulosa ed emicellulose più accessibile all'attaco microbico e consentano di convertire in metano, in tempi rapidi e con elevate rese, gli zuccheri che le compongono. Un esempio, unico nel suo genere in Italia, di innovazione tecnologica finalizzata all'impiego della paglia come materia prima per la produzione di biogas e biometano è rappresentato dall'Azienda Agricola Leona di Codigoro (FE), che ha messo in funzione nel novembre del 2020 un impianto della capacità produttiva massima di 600 Sm3 di biometano (98% di CH4) da immettere nella rete nazionale di distribuzione del gas naturale.  Il processo produttivo si avvale di diverse tecnologie innovative, a partire da un pretrattamento noto come "steam explosion", che consiste nel saturare la paglia in un apposito reattore con vapore ad elevata temperatura (170 °C) e pressione (8 bar) e provocare poi una rapidissima decompressione, portando così al "distacco" della cellulosa ed emicellulose dalla lignina e ad una degradazione della struttura cristallina della cellulosa che facilitano l'azione successiva dei microrganismi. La paglia pretrattata viene quindi avviata alla digestione anaerobica, realizzata in condizioni di termofilia (circa 60 °C) e in reattori privi di parti meccaniche in movimento, dove l'agitazione della biomassa in fermentazione viene assicurata da un sistema di pompe che evita, con  un rimescolamento continuo, la formazione di "croste" e riduce al minimo la necessità di interventi di manutenzione. Anche la tecnologia utilizzata per l'upgrading del biogas a biometano è fortemente innovativa, in quanto si basa sull'assorbimento chimico sella CO2 da parte di una soluzione di carbonato di potassio (reagente non tossico nè inquinante) che viene continuamente rigenerata e riutilizzata. Tutta l'energia elettrica e il calore necessari per la "steam explosion", il funzionamento del digestore e l'upgrading del biogas provengono da un impianto di biogas, in funzione presso la stessa Azienda fin dal 2012, alimentato con biomasse più convenzionali (residui di produzioni agroalimentari, reflui zootecnici, insilati ecc.). La biomassa residua di entrambe gli impianti di digestione anaerobica (digestato) viene utilizzata come ammendante dei terreni agricoli dell'azienda (3.000 ha) e limitrofi, restituendo al suolo tutta la sostanza organica non utilizzata per la produzione di energia e biometano con un perfetto esempio di economia circolare. 

Miasto Frombork w 2002 r. przystąpiło do modernizacji miejskiej sieci grzewczej, inwestując w kotły na biomasę. Obecnie miasto posiada scentralizowany system dostawy energii cieplnej oparty na spalaniu biomasy. Cały łańcuch dostaw stosuje podejście holistyczne, angażujące operatora kotłowni, władze lokalne, rolników, instytucje publiczne oraz lokalnych mieszkańców. 
W kotłowni miejskiej znajdują się 3 automatyczne kotły rusztowe o łącznej mocy nominalnej 6,5 MW i sprawności energetycznej 85%. Energia pozyskiwana jest ze spalania surowców takich jak trawiaste rośliny energetyczne (Miskant Olbrzymi) oraz sprasowane zielonki pochodzące z łąk objętych pakietami rolno-środowiskowo-klimatycznymi, które ze względu na wymóg opóźnionego terminu koszenia, nie mają wartości paszowych. W niewielkim procencie wykorzystywana jest również słoma (zbóż takich jak pszenica, żyto, owies czy rzepaku). Firma Leoterm wykorzystuje przede wszystkim zasoby własnej ponad 100 ha plantacji Miskanta Olbrzymiego, na której do zbioru biomasy wykorzystywany jest prototyp kosiarki dyskowej z autorskim, innowacyjnym zgniataczem przystosowanym do twardych materiałów takich właśnie jak rośliny energetyczne. Zbiór pokrywa 2/3 zapotrzebowania. Słoma zbożowa pochodzi z zakupu od lokalnych rolników. W zamian za stratę materii organicznej, rolnicy otrzymują odpad magazynowy (słoma) wymieszany z popiołem, który wykorzystywany jest jako nawóz.  Pozostały odpad (słoma i popiół) trafia na plantację Miskanta Olbrzymiego.
Przedsięwzięcie inwestycyjne obejmowało również budowę magazynu słomy, zainstalowanie 67 węzłów ciepłowniczych z regulacją dostaw na podgrzanie wody oraz centralne ogrzewanie i wykonanie sieci o długości 5,98 km. Do nowej kotłowni podłączono 423 odbiorców, w tym 18 nowych (2 instytucje i 16 gospodarstw domowych), bez podnoszenia stawek opłat za ciepło. Obecnie firma zaopatruje w ciepło 80% budynków mieszkalnych oraz 90% instytucji pożytku publicznego. Już po pierwszym roku stosowania biomasy, przeprowadzono badania dotyczące emisji gazów i stwierdzono bardzo dużą redukcję emisji SO2 i CO2, NO oraz pyłów. Całkowity koszt projektu wyniósł 10,51 mln zł. Wzrost  sprzedaży  energii cieplnej wyniósł ok. 9 tys. GJ/rok.  

Pikapyrolyysiin perustuvan bioöljyjalostamon sydän on pyrolyysiyksikkö, jos-sa esikäsitelty biomassa muutetaan bioöljyksi. Palakoon ja kosteuden osalta esikäsitelty biomassa syötetään reaktoriin yhdessä kuuman, noin 500 astei-sen, hiekan kanssa, jolloin biomassa kaasuuntuu. Kaasuuntuminen tapahtuu lähes hapettomissa olosuhteissa, jolloin palamista ei tapahdu. Muodostunut kaasu johdetaan sykloniin, jossa mekaanisesti erotetaan kaasuvirrasta hiekka ja hiiltojäännös. Syklonista kaasu jatkaa matkaa lauhduttimeen, jossa se jääh-tyy, lauhtuu ja tiivistyy bioöljyksi. Lopulta pikapyrolyysibioöljy vielä suodate-taan ennen kuin se poistuu pyrolyysiyksiköstä.
Tuotanto saa energiansa kaasuuntumatta jäävästä hiillosjäännöksestä, joka erotetaan kiertävän hiekan mukana ja poltetaan polttokammiossa. Pikapyro-lyysibioöljyn raaka-aineena käytetään metsäbiomassaa, jota hankitaan lähi-alueen sahoilta sekä metsäbiomassaa tuottavilta ja välittäviltä yhtiöiltä. Bio-massan kuivaus tapahtuu hihnakuivurissa, jonka lämpöenergia saadaan pro-sessihöyrystä.

Metsäteollisuuden sivuvirtana syntyy kuitulietteitä, joista voidaan jalostaa maanparannuskuituja. Vähäravinteinen nollakuitu sopii korkeiden fosforipitoisuuksien maille. Ravinteikkaammat ravinnekuidut on käsitelty kompostoimalla tai kalkkistabiloimalla, ja niillä voi korvata mineraalilannoitteita. Maanparannuskuiduilla pyritään parantamaan maan rakennetta ja vedenpidätyskykyä sekä lisäämään maan orgaanisen aineksen määrää. Kuituja hyödynnetään myös vesiensuojelussa. Luonnonvarakeskuksen kokeissa maahan lisätyt maanparannuskuidut (50 tn/ha) puolittivat kiintoaineksen ja partikkelifosforin pitoisuudet valumavedessä. Maanparannuskuidut sopivat erilaisille maalajeille ja valuma-alueille, mutta paras hyöty niistä saadaan vähämultaisilla kivennäismailla. Hyvä levitysajankohta on syksyllä aikaisten puintien jälkeen tai nurmikasvuston lopetuksen yhteydessä. Levitysmäärät ovat suuria 20–50 tn/ha. Levitys onnistuu kuivalannan levityskalustolla tai sitä voi tiedustella kuidun toimittajalta. Kuitu mullataan kevyesti vuorokauden kuluessa levityksestä. Käsittelyn voi uusia muutaman vuoden kuluttua. Maanparannuskuiduissa on runsaasti hiiltä. Samalla kun mikrobit hajottavat hiiltä, mikrobimassaan sitoutuu typpeä. Tuoteselosteessa on suositus levitysmäärästä sekä milloin käsittely on mahdollista uusia. Kuidun sisältämä kadmium voi rajoittaa käyttömääriä. Viiden vuoden tarkastelujaksolla kadmiumia saa kertyä korkeintaan 7,5 grammaa hehtaarille. 

Droonit tuottavat tietoa täsmäviljelyyn, dokumentoivat ilmiöitä ja tuottavat yleistä tietoa pelloilta. Droonit tarjoavat suhteellista tietoa vaihteluista esimerkiksi biomassan määrästä, absoluuttista tietoa tautitilasta tai tuholaisten esiintymisestä sekä tekevät viljelytoimenpiteitä kuten täydennyskylvöä. Työdroonit ovat integroituja järjestelmiä, joiden hyötykuorma voi olla kymmeniä kiloja, mutta ne eivät korvaa raskaita työkoneita. Kuvantamistiedot käsitellään georeferoiduksi ortomosaiikkikuviksi  ja luokitellaan sitten suhteellisiin luokkiin, jotka voidaan muuntaa absoluuttisiksi arvoiksi perinteisillä mittaustuloksillla. Päätöksenteon tukiohjelmistoilla voidaan esimerkiksi  typpipitoisuuden vaihtelutiedoista tuottaa lannoitteiden levityssuunnitelma.  Droonit eivät vahingoita viljelykasveja, joten ne voivat työskennellä tarpeen mukaan. Ilmailusäännöt säätelevät lentotoimintaa.  Mahdollisuus kohdentaa drooneilla torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttö tarpeen mukaiseksi vähentää niiden käyttöä ja riskiä ravinteiden huuhtoutumiseen. Droonikuvantaminen perustuu passiiviseen kaukokartoitukseen eli kasvillisuudesta heijastuvan auringon säteilyn mittaamiseen. Anturit mittaavat säteilyn heijastumista eri aallonpituuksilla. Spektritietojen perusteella tulkitaan kohteen ominaisuuksia. Anturieita ovat normaalit kamerat  ja multi-ja  hyperspektrikamerat. Kuvantamisen tulos riippuu kuvantamisolosuhteista: säästä, auringon säteilyoloista ja kasvillisuuden kasvuvaiheesta. Kuluttajatason työkalut tarjoavat tietoa tietyistä sovelluksista, mutta passiivisen kuvantamisen vuoksi, tulokset ovat hyvin tapauskohtaisia.

The generation of energy from periodically accessible renewable resources, such as wind or solar energy, is fraught with a major disadvantage, such as the unpredictable unavailability of energy from these resources. A solution may consist in the implementation of systems for storing energy over time to be released when needed, even when its source cannot supply it. In practice, there are electrical, thermal and mechanical energy storage systems. 
A thermal energy storage system achieved higher efficiency when its active medium is characterised by higher capacity. Thus, the design of such an appliance should allow the use of materials that change the physical state in the range of temperatures in the system. Another functional aspect relates to the possibility of supplying heat from the outside of the storage system by connecting the device to an external heat and/or electricity source circuit. 
The designed device can be coupled with any source of thermal or electric power, which is converted to heat via electric heaters placed in the storage tank. Thus, the electricity needed to be supplied to the device can be a power grid, am electric current generator driven by a wind turbine, a water turbine, or being an element of a cogeneration system. 
Technical parameters:
Range of operating temperatures– 10 - 95°C
Power of the heaters – 0.5 + 0.85 + 1.0 kW (maximum total power 2.35 kW)
Capacity of the tank – 1.1  m3 
The process of charging and discharging the storage tank is monitored and controlled remotely on the operator’s desktop (also accessible online), where the current operating parameters are displayed. 
Storage of energy with the use of change phase agents requires adjustment of the operating temperature to the melting and solidifying temperatures of the agent. The choice of an agent depends on the use of the installation in which the storage tank is located (e.g. the melting temperature of paraffins varied from 45 to 65oC, which will be suitable in a utility water installation). The heat capacity of such an energy storage tank when using water alone is about 4.5 MJ at a temperature increment of 1oC. 
Such parameters as the capacity of a storage tank, range of temperatures, number of elements serving to receive and to transmit the energy into the storage tank are selected in dependence on the intended use of the installation and available energy resources. 

Gleba ogrzana ciepłem pochodzącym z kompostu (oraz powietrze w inspekcie ogrzane ciepłem gruntu) w badaniu przyspiesza wegetację roślin wiosną i umożliwia wydłużenie czasu wegetacji roślin jesienią. Pozwala to na wcześniejsze sadzenie roślin do inspektów w porównaniu z klasycznym inspektem, czy też uprawę roślin przez dłuższy okres jesienią.
Kompostowanie odpadów roślinnych z produkcji roślinnej (oraz innych bioodpadów zielonych) to sposób na ich zagospodarowanie, pozyskanie darmowego ciepła do podgrzania podłoża w sekcjach inspektu oraz źródło pełnowartościowego nawozu – humusu, który można później wykorzystać jako nawóz organiczny. Schemat inspektu pokazano na rys. 1. W tej instalacji 70 kg odpadów biologicznych kompostowanych wewnątrz złoża wytworzyło 98,7 MJ ciepła w ciągu 41 dni. Wytwarzanie ciepła w ciepłym inspekcie i przyspieszyło plony rzodkiewki o 5 dni w stosunku do zimnego inspektu oraz o 12 dni w stosunku do roślin rosnących w gruncie.
Skład chemiczny otrzymanego kompostu był zgodny z Polskimi Normami dla nawozów organicznych. Wytworzony kompost można z powodzeniem wykorzystać do celów ogrodniczych.
Rozwiązanie jest skierowane do gospodarstw o profilu ogrodniczym z dużą ilością biomasy odpadowej. Jednocześnie - dogrzewanie produkcji w postaci ciepłych inspektów lub specjalnych ramek z kompostem w szklarni wpływa na opłacalność produkcji.

Männyn sydänpuu on raaka-aine, joka ei helposti vety eikä lahoa. Mitä vanhempi ja kookkaampi puu on, sitä enemmän siinä on sydänpuuta. Sahalaitos kykenevät harvoin hyödyntämään ylijäreitä mäntytukkeja ja ne tuhlataan energiantuotantoon. Perheyritys Finnstamm on vuodesta 1994 erikoistunut sahaamaan ylijäreitä oksattomia mäntytukkeja. Tukit ovat peräisin PeFC-sertifioiduista kohteista ja niistä saatuja saheita hyödynnetään mm. puutuote- ja huonekaluteollisuudessa. Sydänpuu sopii erityisen hyvin ikkunoiden ja ovien puitteisiin. Sahauslinjastossa tyvitukit ajetaan metallinpaljastimen läpi, minkä jälkeen tyvi sievistetään ja kuoritaan. Vaakavannesahauksen jälkeen läpisaheet ohjataan pyörösahalle, joka erottaa sydänpuun pintapuusta ja nuorpuusta. Sydänpuutavara rimoitetaan asiakkaan toivomuksesta joko kamarikuivaukseen tai ulkokuivaukseen. Kuiva sahatavara katkotaan asiakkaan toivomiin mittoihin ja höylätään tilattuun profiiliin. Paketoinnin jälkeen tuote on valmis lähtemään asiakkaalle. Kestävän puumateriaalin käytöllä pidennetään puurakenteisiin sitoutuneen hiilen varastoitumisaikaa ja luodaan pohja puisten rakennusmateriaalien kierrätykselle. Supertehokkaiden puunkyllästysaineiden käytön loputtua niille etsitään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Tavoitteena on käyttää kussakin käyttökohteessa siihen parhaiten soveltuvaa puumateriaalia. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on tutkittu männyn sydänpuun luontaiseen  lahonkestävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Männyn sydänpuun hyvät ominaisuudet: lahon- ja homeenkestävyys, kosteudenkestävyys, muotopysyvyys, esteettisyys, antibakteerisuus.
Käyttökohteet rakennuksissa ja rakenteissa: vuoraukset, terassit ja kosteudelle altistuvat ulkokalusteet, ikkunoiden ja ovien puitteet, massiivihirsirakennukset, tekniset puutuotteet kuten liimapuupalkit, vaneri, LVL, CLT, sähköpylväät (vain pintapuu vaatii kyllästyksen). 

Jotta puubiomassasta energiaa tuottavien laitosten raakaaineen valintaa voitaisiin helpottaa, on ymmärrettävä, mitä raaka-aineita ja toimitusketjuja ne hyödyntävät prosesseissaan. Asiantuntija-analyysin avulla tutkittiin, minkälaisia puubiomassan ominaisuuksia bioenergialaitokset suosivat. Yritysten luokitteluperusteita olivat laitoksen sijainti ja sen koko, biomassan varastointi ja käsittely sekä erilaisten puuraakaaineen käsittelyyn liittyvien teollisten palvelujen hankinta. Tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehityksessä ja luoda uusia liiketoimintaympäristöjä olemassa oleville ja tuleville terminaaleille tai niin sanotuissa biohubeissa. Ennalta määritelty biomassavalikoima helpottaa huomattavasti bioenergialaitoksen raaka-aineen hankintaan liittyvää päätöksentekoa. Kyselyn mukaan biomassa valittiin ensisijaisesti tyypinsä perusteella. Tarjolla oli seitsemän vaihtoehtoa: runkopuuhake, sahanpuru, hakkuutähteet, kuitupuu, kuori, maatalouden sivuvirrat sekä energiapuu/huonolaatuiset tukit. Sahanpuru oli suosituin (35 %) ja seuraavaksi suosituimmat olivat runkopuuhake (20 %) ja energiapuu (15 %). Useimmat laitokset tunnistivat kyselyssä määritellyt biomassatyypit, mutta käsitys esimerkiksi biomassan tuhkapitoisuudesta, palakoosta ja kosteudesta oli melko epäselvä ja jäsentymätön. Biomassalle hyväksyttiin hyvin laaja kosteuspitoisuus, vaikka todellisuudessa useimpiin laitoksiin tulevan raaka-aineen kosteus poikkesi korkeintaan 10 % arvioidusta optimiarvosta. Biomassan varastointiin liittyviä yleisimpiä ongelmia olivat: tilan puute (yleisin), biomassan kuiva-ainetappiot, itsesyttyminen ja ympäristönsuojeluun liittyvät rajoitukset. Mahdollinen ratkaisu varastointitilan puutteeseen olisi laitoksen ulkopuolisen tilan vuokraaminen. Suomalaisista vastaajista 75 % haluaisikin vuokrata ympärivuorokautista säilytystilaa lieventääkseen biomassan säilytykseen liittyviä
ongelmia. Neljäsosa suomalaisista laitoksista oli kuitenkin haluttomia valtuuttamaan biomassan toimittajia
käsittelemään sitä puolestaan ja jakamaan varastointiin liittyviä riskejä.

Pochi anni fa, le due aziende italiane Pellet drive e DAB hanno iniziato con la costruzione di distributori automatici di pellet. La vendita diretta all'utente finale è il Santo Graal dei produttori rurali e i distributori automatici sono già diventati popolari tra gli agricoltori per la vendita diretta dei loro prodotti alimentari. Sebbene entrambi i tipi di macchine svolgano autonomamente l'intero processo di vendita, come lo stoccaggio e la pubblicità del prodotto, la ricezione del pagamento e il rilascio del prodotto desiderato, seguono sistemi leggermente diversi: Pellet drive vende unità discrete, ad es. sacchi da 15 kg. L'utente comunica con la casella tramite un'App per il pagamento e per essere avvisato quando il suo credito è esaurito. DAB è progettato per vendere prodotti sfusi. Il cliente può portare e riempire il proprio bagaglio, pagando in contanti o con carta di credito.
Per Pellet drive, la maggior parte del costo è nel software e l'azienda può moltiplicare i suoi punti vendita al piccolo costo incrementale del semplice hardware. DAB facilita i clienti erogando qualsiasi quantità di loro scelta e mira a ridurre al minimo l'imballaggio.
Il principio della vendita diretta consente di risparmiare sui costi di intermediazione e vendita al dettaglio. In questo modo il produttore guadagna di più e l'utente paga di meno: un vero vantaggio per tutti. Inoltre, molte unità sono state installate presso centri commerciali, distributori di benzina, autolavaggi e altri siti strategicamente posizionati. Ciò consente al cliente di effettuare l'acquisto nell'ambito dell'attività quotidiana, che contribuisce a questioni ambientali.

Pellerei è un'azienda agricola con sede a Cossato in provincia di Biella, nel nord-ovest dell'Italia. I campi di attività tradizionali comprendono l'allevamento di bovini e latticini, mais e cereali ed un'attività sussidiaria di disboscamento. Pellerei è un esempio impressionante di come aggiungere costantemente valore alla catena di approvvigionamento insieme all'utilizzo a cascata di prodotti in legno e attività connesse.
In primo luogo, è stata presa la decisione di trasformare la tradizionale attività di disboscamento nella produzione specializzata di trucioli di legno per soddisfare la crescente domanda di questo nuovo prodotto. Poiché i profitti derivanti dalla vendita di combustibili grezzi si sono rivelati modesti rispetto a quelli ottenuti dalla vendita di energia direttamente all'utente finale, in secondo luogo, è stato realizzato un impianto di conversione alimentato a legna per la produzione di energia elettrica. Il calore disperso dell'impianto, inizialmente dissipato dalle torri di raffreddamento, ha innescato il terzo notevole passo di espansione: per sfruttare a livello industriale il calore, l'agricoltura è stata portata a livello industriale, acquisendo una grande serra high-tech di 1500 m² per la produzione di colture orticole con particolare attenzione alle varietà locali di ortaggi.

A Rasen / Alto Adige nell'anno 1994 è stato costruito un sistema di teleriscaldamento, il primo del suo genere in tutta la provincia di Bolzano - Italia. La decisione è stata coraggiosa e lungimirante in quanto doveva integrare una serie di settori di attività sociali di grande rilevanza in quella regione, il settore forestale, il turismo, gli aspetti ambientali… In primo luogo, la centrale termica dovrebbe offrire un uso sostenibile per la grande quantità di residuo legnoso (considerato allora rifiuto e trasportato per centinaia di km per il riciclo) prodotto da una grande segheria adiacente. In secondo luogo, il settore alberghiero in rapida espansione è stato limitato dagli sforzi tecnici per integrare i singoli sistemi di riscaldamento nel complesso alberghiero. In terzo luogo, le emissioni nocive dei singoli utenti, in particolare un impianto adiacente per l'industria del legno, stavano danneggiando il paesaggio e le aspirazioni turistiche.
La lunga storia dell'installazione ci insegna come rispondere adeguatamente alle continue nuove sfide dal punto di vista tecnico, politico-sociale e climatico. Nel 2008 è stato inaugurato un nuovo modulo di generazione di energia (una turbina ORC). Attivando entrambi i moduli, il vecchio e/o il nuovo, l'impianto funziona con la massima efficienza durante tutto l'anno. La variazione degli aiuti pubblici è stata compensata dal costante aumento dei prezzi dell'energia e la riduzione del consumo energetico dovuto al riscaldamento climatico, nonché il miglioramento dell'efficienza energetica degli edifici, sono stati bilanciati da continui sforzi per acquisire nuovi utenti.
Oggi l'impianto garantisce un prezzo preferenziale di 42 € m-3 per il residuo forestale. In questo modo i molti piccoli proprietari di foreste guadagnano un po' di reddito dagli innumerevoli alberi infettati dal bostrico, il che è una motivazione per fare i necessari ma costosi tagli sanitari.

Biomassa-atlas on avoin palvelu, joka kokoaa paikkatietoa biomassapotentiaalista yhden käyttöliittymän alle (https://projects.luke.fi/biomassa-atlas). Palvelun avulla käyttäjät voivat laskea biomassan määrän tietyllä maantieteellisellä alueella sekä tarkastella biomassan hyödyntämismahdollisuuksia ja sen käytön rajoituksia. Alue voidaan rajata vapaasti kartalle tai valita hallinnollisten rajojen perusteella. On myös mahdollista laskea biomassan saatavuus kiinnostavan kohteen ympärillä. Alueen voi määritellä joko ympyrän säteen tai tieverkkoa pitkin laskettavan etäisyyden avulla.
Karttakäyttöliittymän avulla käyttäjä voi etsiä tietoja metsä-, ja maatalouden biomassoista sekä kuntien ja teollisuuden biohajoavasta jätteestä, ja analysoida ja raportoida tiedot. Karttakäyttöliittymässä on noin 300 karttatasoa eri biomassatyypeistä tai maankäyttöluokista. 
Palvelun tavoitteena on tarjota tietoa investointipäätösten ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi sekä päättäjien avuksi kestävän energiapolitiikan luomisessa. Biomassa Atlas on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Ruotsiin ja Baltian maihin ulottuva palvelu kehitettiin Biomassa-atlaksen hyvien kokemusten pohjalta (https://forest-energy-atlas.luke.fi). Forest Energy Atlaksessa on samanlaiset toiminnot, mutta vain metsäbiomassalle. Palvelu on saatavilla englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, viroksi, latviaksi ja liettuaksi. Vaikka edellä esitetyt palvelut keskittyvät biomassan energiakäyttöön, muita mahdollisia tiedon käyttökohteita ovat esim. tekstiilikuidut, viherrakentaminen tai ravinteiden kierrätys.

Carbofexin jatkuvatoimisen pyrolysaattorin perustana on epäsuorasti kuumennettu ruuvireaktori, jossa biomassa pyrolysoidaan biohiileksi sekä pyrolyysiöljyksi ja -kaasuksi. Pyrolyysikaasut hyödynnetään reaktorin, biomassan kuivauksen ja lämpökattilan lämmönlähteeksi. Pyrolysaattorilla on mahdollista tuottaa korkealaatuista biohiiltä matalalla PAH tasolla. Savukaasupäästöt ovat hyvin pieniä. Merkittävä määrä bioperäistä hiilidioksidia sidotaan prosessissa biohiileen. Biohiilen valmistusta ja käyttöä voidaan hyödyntää niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä hiilidioksidin kompensaatiopalveluissa. Carbofexin demolaitos Tampereen Hiedanrannassa voi tuottaa 700 tonnia biohiiltä ja 600 tonnia pyrolyysiöljyä vuodessa. Lämmöntuotantoa varten pyrolysaattorin yhteyteen on asenettu 1 MW lämpökattila. Kattilassa tuotettu ylimääräinen lämpö  myydään suoraan Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon. Demolaitoksessa käytetään syötteenä rankahaketta, mutta on mahdollista pyrolysoida myös muita biomassoja ja tähteitä kuten oliivin kiviä, oliivikakkuja, pekaanin, pistaasin ja saksanpähkinän kuoria, olkea, viljankuoria, öljypalmun puristetähdettä ja kookospähkinän kuoria. Käytettävä polttoranka ostetaan yksityismetsänomistajilta paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kautta. Haketus ja kuivaus tehdään itse.

Hakevuori Oy:n toimitusjohtajan Reijo Wuorion mukaan heidän terminaaliensa päätehtävänä on turvata hakkeen saanti lämpö- ja voimalaitoksille, varsinkin kun suora toimitus tienvarsivarastoilta ei ole mahdollista kevään ja syksyn kelirikkojen aikana. "Haketoimitukset suoritetaan terminaaleista viikonloppuisin ja aina tilanteissa, kun polttoaineen kysyntä on kova ja osa hakkureista ei ole käytössä."

Pienkokoisen kokopuun ja karsitun runkopuun osuus on kasvanut, mikä on lisännyt terminaalien tarvetta ja terminaalihaketusta. "Karsitun runkohakkeen toimituskustannukset ovat terminaalien kautta pienemmät tienvarsihaketukseen nähden. Tämä johtuu puuautojen suuresta hyötykuormasta ja lähes kaksi kertaa suuremmasta haketustuottavuudesta tienvarsihaketukseen nähden." Wuorio korosti, että monissa lämpö- ja energialaitoksissa varastointikapasiteetti vastaa noin parin päivän puskuria, mikä taas lisää terminaalien merkitystä laitosten keskeytymättömän metsähakkeen syötössä.

Suurissa terminaaleissa lumenpoisto hakekasoista ja asfalttipäällyste parantavat metsähakkeen laatua. Pienemmät päällystämättömät terminaalit ovat myös tarpeen, jotta puuta voidaan varastoida hakettamattomana hyvien tieyhteyksien varsille.

Biogazownia rolnicza BIO-NIK ELEKTRA Sp. z o.o. w Kisielicach o mocy 0.999 MW i 1.1 MW uruchomiona w 2014 r. jest integralną częścią działalności gospodarstwa rolniczego (1800 ha). 
Substrat biogazowni jest kiszonka kukurydzy (17,5 tys. ton) oraz gnojowica (7000 m3) pozyskiwane z własnych gruntów ornych i fermy trzody chlewnej. Biogazownia jest klasyczną instalacją z sekcjami zbioru, kiszenia i magazynowania kiszonki kukurydzy oraz transportu gnojowicy, komory fermentacji i wtórnej komory fermentacji, zbiornika na poferment oraz układu kogeneracyjnego (moc 1.2 MW). Średnioroczna produkcja biogazu wynosi 4.300 mln m3 (energii elektrycznej 8400 MWh i cieplnej 29.733 GJ). Biogazownia ma potencjał poprawy efektywności energetycznej. 
Zgodnie z dobrą praktyką rolniczą poferment biogazowni wykorzystuje się do nawożenia własnych gruntów. Według aktualnych analiz glebowych systematyczne wzbogacanie gleby w materię organiczną pofermentu korzystnie wpływa na koncentrację C org. w glebie na poziomie 2.2%, co wskazuje na istotnie większą zawartość materii organicznej w glebie w porównaniu z wartościami 1-2% dla 56% gruntów ornych w Polsce. Biogazownia, generując przychody z energii elektrycznej, stanowi jednocześnie finalny etap cyrkulacji materii organicznej i części energii cieplnej w obrębie gospodarstwa i pozytywnie oddziałuje na lokalną społeczność będąc elementem gminnego systemu ciepłowniczego. Wartość dodana biogazowni w gospodarstwie ma wymiar ekonomiczny (cena za sprzedany kW energii elektrycznej, koszty własne funkcjonowania, cena za błękitne certyfikaty), środowiskowy (poferment, który trafia na pola gospodarstwa) oraz społeczny (ilość i cena energii cieplnej sprzedawanej do sieci).

System ciepłowniczy w gminie Kisielice był elementem wyjściowym budowania niezależności energetycznej gminy w oparciu o odnawialne źródła energii. Wymianę niskosprawnych i wysokoemisyjnych kotłowni lokalnych rozpoczęto w 2004 r. budując pierwsze dwa kotły na biomasę o mocach 1 i 2 MW a następnie od 2007 r. rozbudowę ciepłowni o kolejny kocioł o mocy 3 MW i elektrownię fotowoltaiczną o mocy 100 kW. Źródłem biomasy jest słoma zbożowa. Ciepłownia, w ramach 40-60 umów kontraktowych z lokalnymi rolnikami, zbiera słomę bezpośrednio z pokosów. Koszt zakupu słomy od rolnika to 11 €/t. Całkowity koszt poniesiony na ciepłownię, obejmujący zakup, transport, przygotowanie słomy do przechowywania to 21 €/t. Ciepłownia może z łatwością pozyskać wystarczającą ilość słomy. Przy średniej wydajności kotłów, sięgającej 90%, średnie roczne zużycie słomy wynosi 3500 ton. Powstały popiół jest w całości odbierany przez okolicznych rolników za darmo i aplikowany na polach. Potencjał możliwego do zagospodarowania popiołu jest nawet większy niż obecnie. Przekształcenie taniej słomy w wysokowartościową energię cieplną jest lokalnie generowaną wartością dodaną. Po pierwsze, słoma jest tańsza niż paliwa kopalne i biomasa z dedykowanej produkcji. Po drugie, słoma jest produktem ubocznym, który nie wymaga zaawansowanego przetwarzania. Po trzecie, tanie ogrzewanie opiera się na lokalnych zasobach i przyczynia się do wzrostu dochorów rolnika oraz ogólnego dobrobytu lokalnego i społeczeństwa lokalnego poprzez zmniejszenie kosztów energii w gospodarstwach domowych. Dodatkowo, część plonu słomy zebranej przez komunalne przedsiębiorstwo na cele energetyczne jest rekompensowana przez zwrot minerałów (popiołu) na grunty orne.

Polska gmina wiejska Barciany ma niski wskaźnik gęstości zaludnienia a w strukturze gruntów dominują użytki rolne (83% wszystkich gruntów). Praktycznie cały obszar gminy objęty jest programem ochrony przyrody Natura 2000 limitując możliwość budowy dużych farm wiatrowych i fotowoltaicznych. Gmina rozwija niezależność energetyczną w oparciu o OZE w systemie składającym się z producentów energii i konsumentów (prosumentów). W 2009 roku powstały 2 ciepłownie miejskie o mocy 1,3 MW i 0,3 MW zasilane biomasą w efekcie przekształcenia dotychczas użytkowanych kotłowni na paliwa kopalne. Ciepłownie zasilane są zrębkami drzewnymi z przycinania przydrożnych krzewów oraz innych źródeł odpadowej biomasy lignocelulozowej. Kotły w sezonie grzewczym dostarczają ciepło do gospodarstw domowych i budynków użyteczności publicznej na terenie gminy. W 2013 roku w 2 szkołach miejskich zainstalowano łącznie 5 geotermalnych pomp ciepła zasilanych energią elektryczną z sieci, co obniżyło koszty ogrzewania o 70%. W 2017 roku na terenie Urzędu Gminy zainstalowano małą farmę fotowoltaiczną o mocy 29 kW. Dodatkowo budynek warsztatowy został wyposażony w geotermalną pompę ciepła oraz instalację fotowoltaiczną o mocy 8,5 kW. Wytworzona energia elektryczna jest sprzedawana dystrybutorowi energii, a zyski zasilają budżet gminy. Rozwój miejskiego systemu ciepłowniczego zakłada jego rozszerzenie o inne gospodarstwa domowe i budynki użyteczności publicznej, które obecnie wykorzystują węgiel jako paliwo grzewcze.

Das Unternehmen Qmilch verwendet eine neuartige Technologie zur Herstellung von synthetischen Fasern, Mikroperlen, Biopolymeren und anderen biologisch abbaubaren Materialien, die aus dem Milchprotein Kasein erzeugt werden. Das Kasein wird aus Rohmilch gewonnen, die nicht im Handel erhältlich ist und nach den gesetzlichen Bestimmungen nicht als Lebensmittel verwendet werden darf. Die Milch ist zwar nicht zum Verzehr geeignet, enthält aber dennoch wertvolle Inhaltsstoffe wie Kasein, die ein großes Potenzial für technische Zwecke bieten. Außerdem handelt es sich um einen Rohstoff, der unweigerlich in der Milchproduktion anfällt und somit nur zur Verlängerung des Produktlebenszyklus verwendet wird. 
Mit über 3000 Rezepturen bietet das Unternehmen eine breite Palette an Abwandlungen von thermoplastische Elastomeren, aber auch Eigenschaften von Duroplasten für unterschiedliche Einsatzzwecke als Kunststoffe. Durch anpassungsfähige Vernetzungen führt das Material zu einer sehr guten mechanischen Festigkeit und chemischen Beständigkeit für verschiedenste technische Anwendungsbereiche.
Im Bereich der Faserproduktion wird eine umweltschonende Produktionstechnologie eingesetzt, die zu Kostensenkungen und einer Minimierung des Abfalls führt. Zum Beispiel werden für die Herstellung von 1 kg Fasern nur 5 Minuten und max. 2 Liter Wasser benötigt. Dies bedeutet ein besonderes Maß an Kosteneffizienz und gewährleistet ein Minimum an CO2-Emissionen. Die Qmilch-Faser ist biologisch abbaubar, ohne chemische Zusätze und von Natur aus antibakteriell. Aufgrund ihrer Eigenschaften bringt sie viele Vorteile für die Endverbraucher. Die neuen Wertschöpfungsketten können die Milchbauern dabei unterstützen, die Reste der Rohmilch zu verwerten und die Milchabfälle in eine Ressource zu verwandeln.
Das Unternehmen bietet Potenzial, synthetische Fasern auf Erdölbasis und bestimmte Arten von Lebensmittelverpackungen aus Kunststoff nachhaltig zu ersetzen, sowie zahlreiche andere Anwendungen, die noch nicht vollständig erforscht sind.

Qvidjan luomutila on uudistavaa periaatetta noudattava kokeilutila, jossa huomioidaan niin ravinteiden kierrätys kuin hiilensidonta. Tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden kasvaminen. Lisäksi päästöt Itämereen minimoidaan. Tilalla laiduntaa nautoja, hevosia ja lampaita. Pelloilla pyritään maaperän hiilivarastoa kartuttavaan, biologiseen viljelyyn. Kaikki pellot (180 ha) ovat nurmella, jolla tavoitellaan maan rakenteen parantamista. Vähitellen tilalla siirrytään viljelykiertoon, jossa korostetaan kotoperäisiä lajeja ja typensitojakasveja. Ruoantuotannon lisäksi tilalla on biokaasulaitos ja puukaasulaitos, jonka kaasu hyödynnetään sähkön ja lämmöntuotannossa, hakelämpölaitos sekä aurinkovoimalaitos. Biokaasulaitoksessa hyödynnetään nurmia ja lantoja. Tuotettu biokaasu puhdistetaan, jonka jälkeen biometaania voidaan käyttää ajoneuvojen polttoaineena. Tilalla on kolme metaanikäyttöistä ajoneuvoa.Biokaasu tuottaa aina noin 40 % hiilidioksidia. Sen sijaan että se päästettäisiin ilmaan, Qvidjassa se syötetään QPowerin biologisen metanoinnin reaktoriin, joka tekee vedystä ja hiilidioksidista metaania mikrobien avulla. Vetyä saadaan elektolyysilaitteistolla sekä puukaasulaitoksesta. Metanointilaitos toimii 82 % hyötysuhteella. Biokaasulaitoksen mädäte hyödynnetään tilalla lannoitteena. Maaperän rakennetta parantamalla ja käyttämällä kierrätyslannoitteita kasvien tarpeen mukaisesti, pyritään vähentämään ravinteiden huuhtoutumista ja lisäämään hiilen sidontaa pelloilla. Kaikki tilan toiminta perustuu Itämeri-ystävälliselle ja ravinteita kierrättävälle ruoantuotannolle, ja biodiversiteetti on kaiken perustana.

Numerosas empresas por un lado emplean palets de un solo uso y por otro necesitan calor en su proceso productivo. Con el objetivo de posibilitar aprovechar esa casuística Heizomat ha desarrollado un sistema que permite valorizar la energía de los palets, produciendo calor. El sistema consiste en una astilladora de palets, un silo para almacenamiento de las astillas y una caldera para su combustión, todo integrado en un contenedor.
El sistema contribuye a reducir el coste energético de la empresa (la valorización de 13 palets permite sustituir 100 litros de gasoil), reducir significativamente el espacio necesario para el almacenamiento de palets y eliminar los costes de transporte asociados al traslado de los palets al lugar de vertido o tratamiento lo que conlleva además una reducción de la emisión de gases de efecto invernadoro asociada a este transporte contribuyendo con ello tanto a la reducción del cambio climático como a la economía circular.
Se trata de un sistema de 100 kW que puede producir alrededor de 250.000 kWh de calor al año (equivalente a 25.000 litros de gasoil con un coste asociado alrededor de 20.000€/año en función del coste del gasoil que presenta una tendencia creciente). Considerando un escenario conservador, se estima que el sistema estaría amortizado en aproximadamente 5 años (para la caldera de 200 kW el periodo de amortización es considerablemente más corto). Además, se incurren en otros ahorros asociados al pago que se evita por la recogida de los palets o la venta de certificados por las emisiones de CO2 evitadas.

El ensuciamiento y la corrosión en caldera son dos de los principales problemas a la hora de valorizar biocombustibles sólidos como el orujillo o la gallinaza. Tienen un alto poder calorífico, lo que los hace
atractivos, pero contienen altas tasas de inquemables y compuestos químicos que provocan
depósitos sobre los intercambiadores de calor. Esto conlleva un menor rendimiento de los
equipos, la obstrucción de pasos de humos y corrosión. Los sistemas de limpieza en continuo tradicionales no
garantizan un rendimiento estable del equipo durante el tiempo de operación, ni evitan la formación de
depósitos en los cuerpos de intercambio, forzando paradas para la limpieza. 
Este nuevo concepto de caldera desarrollado y patentado por SUGIMAT, se basa en una caldera rotativa con sistema de autolimpieza que combate de forma eficaz el ensuciamiento y la formación de depósitos en su interior. La caldera se fabrica en rangos de hasta 12 MW de potencia y puede adaptarse a distintos sistemas de combustión.
Las principales ventajas de esta caldera incluyen su capacidad de operar de forma eficiente con combustibles con altísimos porcentajes de inquemables sin problemas de obstrucción de paso ni disminución de rendimiento, el ahorro del consumo eléctrico que precisa la limpieza por aire comprimido, consigue un rendimiento estable durante el tiempo de operación, evita tener que realizar paradas programadas para limpieza, su versatilidad de montaje y la eficiencia global de la instalación.

El creciente interés por parte de los agentes del sector ha llevado a la empresa Secaderos de la Loma a desarrollar este tipo de limpiadoras modulares para distintas potencias que permiten la limpieza de hueso y por ende la obtención de un biocombustible de mayor calidad sin humedad, polvo o pellejo, lo que repercute sobre la operación y mantenimiento de los equipos de combustión en los que se valoriza. El equipo permite la limpieza del hueso de aceituna tanto seco como con una humedad de hasta el 20% de forma automática y es capaz de operar con flujos de entrada muy dispares, por lo que la producción puede variar entre 2 y 14 toneladas/hora de producto seco rozando una eficienncia del 100 %, incluso cuando la entrada del hueso es masiva. Desde el punto de vista de la amortización, el equipo se amortiza en un periodo de alrededor de 3 años y require una inversión de 45.000 euros. Se han instalado 3 equipos en empresas ubicadas en el sur de España.
La implantación de este equipo como parte del proceso productivo tiene asociado numerosos beneficios como son el certificar la producción de hueso bajo el certificado BIOMASUD, contribuir a generar una economía
circular en la empresa a través de la valorización del sub-producto y generar una concienciación en torno a este tema en la localidad, ayudando a reducir la temporalidad de los contratos de la campaña de la aceituna y permitiendo valorizar uno de los subproductos del proceso, con el consiguiente beneficio económico.

Farma bydła zlokalizowana w Polsce utrzymuje bydło mleczne i mięsne w systemie zamkniętym, obejmującym pełny cykl produkcyjny od rozrodu do produkcji mlecznej i mięsnej. Średniorocznie, w gospodarstwie prowadzi się odchów 120 sztuk cieląt, 150 sztuk krów mlecznych i 130 sztuk bydła opasowego. a gospodarstwo dysponuje areałem gruntów ornych o powierzchni 430 ha. 
Gnojowica bydlęca jest jedynym substratem biogazowni zintegrowanej technologicznie i funkcjonalnie z obiektem obory krów mlecznych. W procesie technologicznym gnojowica jest transportowana do reaktora fermentacji mezofilowej. Wytworzony biogaz (60% CH4 i 40% CO2) poprzez śluzę powietrzną, elektrozawór i filtr węglowy zasila dwa silniki elektryczne o mocy 11 kW każdy. Energia cieplna wywarzana w silniku, kolektorze wydechowym chłodzonym wodą i wymienniku ciepła gazów spalinowych jest wykorzystywana do ogrzewania reaktora i produkcji ciepłej wody. Poferment jest gromadzony w zbiorniku i wykorzystywany do nawożenia własnych gruntów.
Zakładowa mikrobiogazownia o zakresie mocy elektrycznej od 10-50 kWe ma kilka zalet. Rozwiązanie promuje prosumeryzm, w którym odbiorca energii również wytwarza energię zwiększając samowystarczalność energetyczną i zmniejszając potrzebę zakupu energii. Rozwiązanie promuje również proekologiczne działania związane z utylizacją w gospodarstwach wytworzonych odpadów. Mikrobiogazownia jest również integralną częścią produkcji rolniczej (w tym przypadku hodowlanej) zabezpieczając wewnętrzny obieg składników pokarmowych w gospodarstwie i ograniczając efekt emisyjny.

Marjojen ja sienten lisäksi metsät tuottavat myös muita luonnontuotteita, joita käytetään raaka-aineena elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja luontaistuotteissa. Kasvavasta raaka-ainekysynnästä ja korkean arvon lopputuotteista huolimatta luonnontuotteiden arvo on vain murto-osa puun myyntituloista. Metsäsektorin kaikkien toimijoiden – niin metsänomistajien kuin metsäalan ammattilaisten – tulisi nähdä luonnontuotteet aitona mahdollisuutena biotaloudessa. 
Luonnontuotealan haasteena on saada lisättyä metsien luomukeruualan määrää. 
Luonnontuotteista, joita ei voi kerätä jokamiehenoikeuksin, saatavat lisätulot voivat olla merkittäviä metsänomistajille. Koivikoissamme virtaa keväisin suuret määrät mahlaa. Laajamittaisessa, jopa tuhansista koivuista tehtävässä mahlan valutuksessa käytetään putkiverkostoa. Välinekustannuksista ja valutusreikien mahdollisesti aiheuttamasta puuraaka-aineen laadun alentumasta huolimatta mahlan valutus on kannattavaa metsänomistajille. Tuotannon lisäämiseen on hyvät mahdollisuudet, mutta mahlayrityksiä on vain muutama ja ne ostavat mahlaa paikallisesti.
Ns. erikoissienten viljelyyn on kehitetty menetelmiä. Pakuria viljellään eläviin koivuihin, joiden runkoihin porattuihin reikiin työnnetään sienirihmastolla ympättyjä tappeja. Puuta lahottavien erikoissienten viljely onnistuu myös hakkuukannoilla. Esimerkiksi lakkakäävän viljely voidaan yhdistää kesäaikaiseen, koneelliseen hakkuuseen. Hakkuun yhteydessä lakkakäävän sienivalmistetta levitetään kannoille samalla tavalla kuin kantokäsittelyaine levitetään juurikäävän torjumiseksi. Pakurin ja viljeltyjen sienten poiminta ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.

This PA is still waiting for the final approval and will be added thereafter.

La produzione del biochar tramite pirolisi lenta rappresenta un’occasione per le aziende forestali per diversificare i loro introiti e per creare nuove e stabili opportunità di business rispetto alla tipica produzione decentralizzata di energia da biomassa. Le piccole aziende agricole, tipiche dei paesi dell’Europa del sud, non sono generalmente preparate alla gestione di sistemi di generazione di energia da biomassa. Il biochar ha molteplici usi: combustibile domestico, additivo per mangimi, come elemento filtrante negli impianti di trattamento acque (carboni attivi); additivo alimentare, utilizzo in farmaceutica. Negli ultimi anni si è concentarto l'interesse verso l’uso agricolo. I principali vantaggi agronomici dello spargimento di biochar in campo riguardano l’incremento della fertilità del suolo tramite il miglioramento delle sue proprietà fisiche, chimiche e biologiche, quali: struttura meccanica; densità e tessitura; Porosità ed areazione; Capacità di ritenzione idrica; Aumento del pH nei suoli acidi; Capacità di scambio cationica ed anionica; Apporto di nutrienti e diminuzione della lisciviazione degli stessi; Maggior efficienza del ciclo dell’azoto; Apporto di carbonio di matrice organica, recalcitrante e per l'Habitat ideale per lo sviluppo di microrganismi. - Delineare le indicazioni sull'attrezzatura necessaria, i costi di funzionamento e la fattibilità della soluzione nell'ambiente operativo valutato". Il biochar viene prodotto attraverso un processo di pirolisi lenta a partire da scarti e sottoprodotti della filiera forestale, con un costo di investimento e complessità di esercizio che garantiscono la sua sostenibilità sulle condizioni di mercato. L’impianto, inoltre, può essere operato anche da personale non altamente qualificato e permette di produrre biochar in modo sostenibile, usando materie prime locali limitate emissioni inquinanti.

Il progetto COBRAF – “Co-prodotti da BioRAFfinerie” - ha proposto e realizzato un modello concreto di bioeconomia, basato su prodotti derivanti da 4 colture oleaginose: camelina, canapa, cartamo e lino, tutte caratterizzate da elevate proprietà nutrizionali e salutistiche come acidi grassi polinsaturi e molti altri metaboliti. Nel caso della canapa (Canapa sativa L), il progetto ha dimostrato che la coltivazione su piccola scala fornisce prodotti e sotto prodotti ambientalmente ed economicamente sostenibili che includono fiori, semi, canapulo e fibra. I fiori contengono più di 600 composti chimici diversi, tutti utilizzati nel settore farmaceutico. I semi, possono essere utilizzati nell'alimentazione animale, nel settore dell’alimentazione umana, come integratori, e nel settore nutraceutico. Il canapulo è destinato al mercato della bioedilizia, all'industria automobilistica, agli imballaggi e ai compositi plastici a base biologica. La fibra invece interessa il mercato della bioedilizia per la produzione di stuoie e pannelli termoisolanti e fonoassorbenti e, attraverso innovativi processi di macerazione microbiologica è possibile produrre fibra di canapa macerata, particolarmente adatta al mercato tessile e cartario. Negli ultimi 5 anni il mercato mondiale della canapa ha cambiato radicalmente volto anche in seguito alla conferma del valore salutistico e terapeutico dei cannabinoidi contenuti nelle infiorescenze della canapa come il cannabidiolo (CBD). Molti dei prodotti derivati dalla canapa, in particolare quelli destinati all’uso farmaceutico e alimentare, possono avere un effetto economico trainante sulle filiere.

SunCoal setzt das hydrothermale Karbonisierungsverfahren (HTC) ein, um hochwertige Biokohle zu produzieren, die mit Braunkohle vergleichbar ist. Die HTC arbeitet mit erhöhten Druck und Hitze, bei dem Biomasse in Biokohle überführt wird. SunCoal kann die lokalen Grünabfälle für die Produktion von Biokohle und Biochemikalien mit geringen Entsorgungskosten nutzen. Hierbei hat die Biokohle 70 % höheren Energiewert als die Ausgangsstoffe und kann in verschiedenen Formen hergestellt werden (Staub, Pellets, Granulat). Die CarboRen-Anlage können 100 kgCO2/GJ bei einer Produktionskapazität von 17250 Tonnen Biokohle einsparen. Aus 50.000 Tonnen Grünabfällen pro Jahr können etwa 17.250 Tonnen Biokohle gewonnen werden, was 345.000 GJ Energie entspricht und somit eine Einsparung von 33.000 Tonnen CO2. Der Marktpreis für HTC- Kohle liegt bei 230 € pro Tonne Trockenmasse. Durch die hohen Rohstoffflexibilität für die Anlagen, können Land- und Forstwirte verschiedene landwirtschaftlichen Reststoffe anliefern, die zu Biokohle verarbeiten werden. Effektive Nutzung ist gegeben durch einerseits der Vergärung zur Produktion von Biogas und Chemikalien und andererseits durch Grünabfälle, die zur Kompostierung verwendet werden können. Das CarboREN-Verfahren ist zudem umweltfreundlich, da keine zusätzlichen schädlichen Nebenprodukte entstehen. Die technische Umsetzung und Hochskalierung der Produktion insgesamt können schwierig realisierbar sein und es fehlt der rechtliche Rahmen für Grünabfällen.

Die Firma Biowert verarbeitet Wiesengras aus der Region über das Bioraffinerieverfahren zu innovativen Materialien, die unter anderem in der angeschlossenen Biogasanlage zu grünem Strom produziert. Die Grasfabrik hat den grasfaserverstärkten thermoplastischen Kunststoff AgriPlast für Spritzguss und Extrusion entwickelt, dessen Ausgangsmaterial (Granulat) bis zu 75% Zellulose enthält. Die Gärreste aus der Biogasanlage werden zu einem Biodünger weiterverarbeitet, der von den Landwirten vor Ort verwendet wird. Die Grasfasern für die biobasierten Produkte können in einem effizienten Kreislaufprozess vollständig recycelt werden, ohne dass Abfallprodukte oder Abwässer entstehen. Die Anlage hat einen jährlichen Durchsatz von etwa 2.000 t Trockenmasse (entspricht 8.000 t Gras pro Jahr). Die integrierte Biogasanlage produziert jährlich ca. 1.340.000 m3 Biogas, das in Kraft-Wärme-Kopplungsanlagen genutzt wird, die 5,2 GWhel Strom produzieren (im Jahr 2012). 
Die regionalen Landwirte können von den steigenden Gewinnen aus dem Verkauf von Wiesengras profitieren und sich ein sicheres Einkommen sichern, anstatt von den schwankenden Marktpreisen anderer Feldfrüchte abhängig zu sein. Der Output aus dem Anbau von Wiesengras ist hoch, weil der Einsatz von Arbeitskräften, Maschinen und Dünger gering ist und mehrere Ernten pro Jahr anfallen können. Zudem führt das Gras nicht wie andere Kulturpfalnzen zu der Auszehrung der Böden. Biomassereste aus dem Produktionsprozess des Grases kann als Biodünger auf das Feld zurückgeführt werden.
Neuen Marktbranchen der biobasierten Industrie können durch die Eigenschaften des Produkts AgriPlast erschlossen werden. Denn das Produkt ist leicht, abriebfest, für Spritzguss und Extrusion geeignet und ungiftig. Die Zellulose ist in eine thermoplastische Matrix eingebettet, die aus PP, Recyclaten oder biologisch abbaubaren Kunststoffen hergestellt werden kann.
Das gelieferte, lokale Wiesengras hat kurze Transportwege und der Ressourcenverbrauch der kreislaufbasierten Produktion ist niedrig. Insgesamt hat die Wertschöpfungskette einen geringen ökologischen Fußabdruck. Die angewandte Technologie benötigt ein gutes Netzwerk zwischen den Akteuren, um die Lieferkette der biobasierten Produkte aufrechtzuerhalten. Über Kooperationen mit lokalen Landwirten, die die Biomasse produzieren, Partnerunternehmen, die an neuen Produkten arbeiten und (inter-)nationalen Unternehmen, die die Endprodukte an die Endverbraucher vertreiben. Mit der Zusammenarbeit mit anderen verarbeitenden Industrien, die AgriPlast-Produkte als Rohmaterial nutzen, kann der Markt mit biobasierten Kunststoffprodukten wachsen und die Abhängigkeit von Erdöl kann verringert werden.

VTT:n pilottivaiheen hybridikuivurissa hyödynnetään ilmanvaihtokoneeseen integroitua ilmalämpöpumppua ja aurinkokeräimiä, joko samanaikaisesti tai valitun kuivaustavan mukaisesti erikseen, riippuen auringonsäteilyn määrästä, sähkön hinnasta ja kuivausolosuhteista. Lämpöpumppukuivaus mahdollistaa kuivauksen yöllä ja edullisen sähkönhinnan aikaan. Ohjausalgoritmeilla kuivausta voidaan ohjata joustavasti eri kuivaustapojen välillä. Kuivurin lämmöntuotanto- ja kuivausyksikön muodostavat 24 m2 aurinkokeräimet ja 25 kW (max antoteho) ilmalämpöpumppu, jotka on sijoitettu rahtikonttiin. Viereinen kontti toimii kuivauskamarina, jossa biomassa kuivataan. Lämpöpumppua käytetään pääasiassa kuivausilman kosteuden poistoon, mutta ulkoyksiköllä voidaan myös tuottaa tarvittava alkulämpö kuivausprosessiin. Algoritmeilla seurataan sähkön hintaa ja ohjataan kulloinkin edullisin kuivaustapa. Kuivaus voidaan myös pysäyttää, mikäli se ei ole taloudellisesti kannattavaa tiettyinä jaksoina. Edullinen energia, joko aurinko tai sähkö, voidaan varastoida biomassaan. Koko systeemi on skaalattavissa moduuleissa ja se voidaan siirtää helposti toiseen paikkaan. Joustava sähkön ja aurinkoenergian hyödyntäminen mahdollistaa siis kustannustehokkaan energian siirron ja varastoinnin biomassaan. Konsepti sopii parhaiten maaseudun hajautettuun kuivaukseen ja energian varastointiin lähellä raaka-ainelähdettä. Biomassan hybridikuivurin avulla maatiloilla kuivauksessa usein käytetty fossiilinen polttoaine voidaan korvata uusiutuvilla vaihtoehdoilla.

Biogal powstał w 2012 r. i obecnie zatrudnia ponad 40 pracowników. Spółka pozyskuje surowce do produkcji biogazu, tj. obornik i kukurydzę, z własnej fermy trzody chlewnej oraz od innych lokalnych producentów rolnych. Ponadto, w instalacji przetwarzane są odpady przemysłu rolno-spożywczego, tj.: wywar pogorzelniany, pozostałości owoców i warzyw oraz przeterminowana żywność.
Działalność Biogal jest korzystna zwłaszcza dla producentów trzody chlewnej nieposiadających wystarczającej powierzchni upraw, aby spełnić wymagania Dyrektywy Azotanowej. Biogal zajmuje się produkcją energii w skojarzeniu OZE, przetwarzaniem odpadów spożywczych, produkcją nawozu organicznego (Naturgal) oraz pozyskiwaniem energii wiatrowej i słonecznej. Spółka jest obecnie w trakcie realizacji inwestycji w energię wiatrową dla lokalnych wsi i miasteczek.
Biogaz rolniczy Naturgal powstaje w procesie mezofilnej, naturalnej fermentacji metanowej obornika, polecany jest do upraw warzyw, roślin ozdobnych, drzew owocowych, krzewów oraz upraw polowych i wpływa zarówno na korzystny, naturalny rozwój, jak i na wysoką jakość plonów. Pozyskiwana energia elektryczna i ciepło stanowią efektywny element rozwoju infrastruktury, pozwalający 
na dostawy energii elektrycznej na własne potrzeby Biogal, zapotrzebowanie innych lokalnych producentów rolnych, mieszkańców oraz instytucji sektora publicznego. Spółka zaopatruje w ciepło 2 lokalne fabryki, 3 szkoły, 2 kościoły i 350 domów jednorodzinnych – dostarcza energię do 4 pobliskich wsi i wybudowała 27 km rurociąg ciepłowniczy. Biogal wybudował sieć ciepłowniczą, która doprowadzona została do fabryki elementów budowlanych i mieszkaniowych i służy do suszenia prefabrykatów betonowych.

Eine Partnerschaft zwischen der Gemeindeverwaltung von Theuma und der landwirtschaftlichen Genossenschaft von Theuma schafft eine Versorgungskette für die Verarbeitung örtlicher landwirtschaftlicher Reststoffe zu Biogas. Das Biogas wird in Blockheizkraftwerken (BHWKs) genutzt, die Strom an das öffentliche Stromnetz verkaufen und Wärme für das Heizungssystem von Theuma (ca. 115 Haushalte, öffentliche Gebäude und mehrere kleine Unternehmen) liefern.
Die landwirtschaftliche Genossenschaft von Theuma bewirtschaftet ca. 1970 ha und produziert sowohl Viehdung als auch Getreidesilage, die in Gärbehältern gesammelt werden, wo durch bakterielle Zersetzung Biogas (mit einem Methangehalt von ca. 55 %) gewonnen wird. Das Biogas wird dann je nach Bedarf entweder in der Biogasanlage oder in zwei Satelliten-BHKWs verbrannt. Die nach der Biogaserzeugung verbleibenden organischen und mineralischen Reststoffe werden als landwirtschaftlicher Dünger verwertet.
Nachteile der Technologie:
- Die Nachhaltigkeitsvorteile von Biogasanlagen werden auf dem Strom- und Wärmemarkt nicht honoriert
- Hohe Investitions- und Wartungskosten
- Erfordert geschultes Personal für Betrieb und Wartung
Vorteile der Technologie:
- Speicherbare Energie (Versorgungssicherheit)
- Grundlastfähig (keine Schwankungen in der Energieerzeugung)
- Bedarfsgesteuert
- CO2-neutral
- Unabhängige Energiequelle (unempfindlich gegenüber äußeren Einflüssen)
- Dezentraler und erweiterbarer Einsatz durch Satelliten-BHKWs

La Krone Premos 5000 es una empacadora de paja, forraje y otros residuos agrícolas que los convierte directamente en pellets para su uso como cama de ganado, pienso o como combustible en calderas de biomasa o producción de biogás. 
Durante el peletizado se alcanzan temperaturas cercanas a 95-100ºC y presiones de hasta 2.000 bares lo que permite que el material forme pellets duraderos. La densidad aparente de los gránulos se encuentra entre 650 y 700 kg/m³ similar a la del pélet madera y una humedad en torno al 8 %. 
Premos 5000 dispone de una tolva con un capacidad de hasta 5.000 kg y alcanza un rendimiento de hasta 5.000 kg/h. Una vez producidos, los pelets se cargan a través de una cinta transportadora en el trailer que los distribuye al cliente final o los lleva a las instalaciones de Premium Pellets Spain como distribuidor de estos pellets.
Premos es capaz de producir pellets acorde a las necesidades individuales modificando la cantidad de agua o aceite vegetal que se añaden. Además cuenta con sistemas adicionales de control para adaptar la longitud del pellet, ajustando el sistema de corte entre 2-6 cm. Sin embargo el diámetro es fijo, 16 mm, casi el doble del habitual debido a que no se realiza un proceso previo de molienda.
Se trata de un material que puede suponer un ahorro energético muy importante para su uso en zonas rurales. Además, este innovador sistema permite ahorrar el gasto energético asociado a la etapa de pretratamiento (empacado, transporte de las pacas, alimentación, molienda, secado). De hecho, la demanda de energía es la mitad de la que requiere un sistema estacionario de peletizado. En definitiva, se trata de una maquina que puede contribuir a simplificar la cadena de valor.

El principal condicionante para el aprovechamiento del sarmiento de vid con fines energéticos es su elevado contenido en cenizas (≈20 %), que viene en gran medida determinado por las prácticas de poda y recogida realizadas con el sarmentador al incorporar areniscas, piedras, metales y plásticos. El equipo desarrollado por ATHISA (patente ES2606774) permite reducir el contenido de cenizas por debajo del 3 %. Se trata por tanto de un equipo que permitiría a cooperativas vitivinícolas y bodegas aprovechar la poda de las vides pero también a empresas de servicios agrícolas que gestionan podas y arranques y gestores de biomasa.
El funcionamiento del equipo se basa en el principio de separación por densidad en medio húmedo en dos fases partiendo del sarmiento bruto astillado. Se trata de un proceso continuo de limpieza y enjuague, compuesto por dos unidades en línea. La unidad de separación de elementos de alta densidad está dotada de un sistema de filtración de aguas y decantación, así como de un sistema basculante de descarga de impropios. Por otro lado, la unidad de limpieza de areniscas y tierras adheridas, se trata de un sistema de enjuague dotado de un filtro de membranas.
Este equipo es capaz de procesar 50.000 toneladas de sarmiento bruto con un rendimiento medio de 14 t/h, obteniendo 40.000t de sarmiento valorizado con un Poder Calorífico de 19,12 GJ/t y unas cenizas inferiores al 3 %.
La inversión en función del modelo oscila entre 300000-500000 € y unos costes de operación de 3-10 €/t. Esta biomasa valorizada de sarmiento puede utilizarse como pellet industrial (10 mm), como astilla alpacada para industria térmica y eléctrica a grandes distancias (incluso en exportación) y como astilla a granel para la industria térmica y eléctrica de proximidad.

CENER ha desarrollado una tecnología para producir biocombustibles sólidos fiables y competitivos a partir de biomasa residual barata (residuos agrícolas y forestales, etc.) con alto contenido de cloro y potasio. El producto está enfocado a la descarbonización de sectores industriales intensivos en consumo de energía térmica. La tecnología combina la torrefacción de biomasa residual con procesos para la eliminación de elementos inorgánicos no deseados y el uso de aditivos que mejoran el comportamiento a alta temperatura de la fracción mineral. El resultado es un biocombustible sólido con alto poder calorífico, muy alta densidad energética, con baja demanda energética para la molienda generando una distribución de tamaño de partícula muy baja, bajo nivel de emisiones (aerosoles) y una alta temperatura de fusión de cenizas. Los costes de producción están en el rango de 27-30 € / MWh.
Mediante la combinación integrada de diferentes tecnologías, se han obtenido los siguientes resultados con los residuos de paja de trigo:
• Reducción del 67% del contenido de potasio (basado en el contenido energético del combustible; es decir, en mg / kWh),> 95% en el caso del cloro y 57% en el caso del azufre.
• Incremento del contenido energético del producto, en términos de poder calorífico neto del 20 % hasta 20 MJ / kg. Si también se considera la densidad energética del producto (MWh / m3), aumenta en un 700 % hasta aproximadamente 3,9 MWh / m3. En consecuencia reflejando un impacto muy positivo en los costos logísticos.
• La fusibilidad de las cenizas de fondo de la caldera aumenta en + 300ºC hasta alcanzar valores superiores a los 1.100ºC, igualando así el comportamiento de la biomasa leñosa.
• Se han obtenido reducciones del 70% en la volatilización de KCl.

Ingelia es una empresa dedicada al suministro de tecnología, equipos e instalaciones de Carbonización Hidrotermal (HTC) de biomasa y residuos orgánicos a escala industrial. El año 2010 construyó en Valencia una planta de HTC capaz de procesar residuos orgánicos en continuo, demostrando así la viabilidad de la aplicación industrial de esta tecnología. El año 2015 instaló un segundo reactor. 
El proceso permite concentrar el poder energético de la biomasa de origen en un biocombustible sólido (alrededor de 24 MJ/kg) y generar un agua con efecto fertilizante. La materia prima puede ser casi cualquier tipo de residuo orgánico húmedo (FORSU, lodos, residuos agroforestales o agroalimentarios, podas, etc.). Durante el proceso HTC, la biomasa húmeda se carboniza transformándose en biocarbón. El producto se refina (eliminando impropios tales como metales, piedras, cristales, etc.) y se seca. Al final del proceso se obtiene un biocarbón en polvo que se puede pelletizar o briquetear. El proceso también permite extraer compuestos bioquímicos de algunas biomasas/residuos. Los reactores HTC son modulares, con una capacidad de tratamiento de entre 5.000 y 10.000 ton/año por reactor y el número de reactores se ajusta para cada proyecto.
El biocarbón obtenido presenta un precio de mercado competitivo, es relativamente homogéneo, tiene un 30% más de poder calorífico que los pellets convencionales, es hidrófobo, fácilmente transportable y almacenable. Es un producto renovable, que puede sustituir al carbón mineral en diversas aplicaciones (térmica, alternativa al coke para el sector metalúrgico, etc.) y no contribuye a las emisiones de GEI. El efluente líquido es un producto que puede ser reutilizado para riego de parques, jardines, agricultura, etc.

Organische Reststoffe der Landwirtschaft werden von Larven der Soldatenfliege verarbeitet, aus den Larven werden Proteine und weitere Produkte gewonnen.

Es entstehen regionale Kreisläufe, da organische Reststoffe nicht weit transportiert werden müssen. Insekten ermöglichen die bessere Trennung von Abfällen in Organik von Nicht-Organik. Die Landwirt:innen können mit den produzierten Proteinen ihren Futtermittelbedarf teilweise decken anstatt diesen durch Importe gewährleisten zu müssen.

Eine solche Produktionsstätte ist standort- und klimaunabhängig, modular aufgebaut (Containersystem) und bedarf anfänglich einer relativ geringen Investition. Die Verwendung von weltweit verfügbaren Schiffscontainern gestaltet die Produktionsstätte in immer gleichen Grundmaßen.

Es ist leicht, dezentrale Produktionsstätten in einen laufenden landwirtschaftlichen Betrieb zu integrieren. Die technische Ausstattung (z.B. Gabelstapler) und die Anforderungen an das Personal entsprechen teilweise denen eines landwirtschaftlichen Betriebs. Eventueller Leerstand in ländlichen Gebieten kann erfolgreich nachgenutzt werden. Die Produktion ist in verschiedenen standortangepassten Automatisierungsstufen möglich.
Die Produktionsstätte benötigt Warmwasser als Energieträger und kann synergetisch mit der Abwärme z.B. von einer Biogasanlage betrieben werden.

Väyläharvennus on pienipuustoisen nuoren metsän koneellinen hoito- ja puunkorjuumenetelmä, jossa puut kaadetaan ajourilta käsin työskentelyväyliltä jättäen väylien väliset alueet käsittelemättä.
Väyläharvennuksen etu perinteiseen valikoivaan harvennustapaan on väylässä, jossa hakkuulaite pystyy liikkumaan sujuvammin ja ripeämmin, koska kasvamaan jätettäviä puita ei tarvitse varoa läheskään yhtä paljon. Käytännön testihakkuissa ensiharvennuksissa pienipuustoisen energiapuumetsikön väyläharvennuksessa
tuottavuus oli 15 % suurempi kuin valikoivan harvennuksen. Vastaavasti järeämpipuustoisissa ainespuumetsissä päästiin suurimmillaan 44 %:n tuottavuushyppyyn. Väyläharvennus onnistuu tehokkaasti hoitamattomissa ylitiheissä nuorissa metsissä
ilman ennakkoraivausta, mikäli ainespuun rinnalla kerätään joukkokäsittelevällä hakkuulaitteella myös pieniläpimittainen energiapuu. Tällöin sopivalla kohteella väyläharvennus tarjoaa haluttaessa hyvän lähtökohdan jatkuvalle kasvatukselle ja
samalla säästetään ennakkoraivauksen kustannus (noin 300 €/ha).
Väyläharvennuksen jälkeen metsä on tiheämpi ja erirakenteisempi, mutta kasvatettavien valtapuiden tiheys on silti samalla tasolla kuin valikoivassa harvennuksessa.
Väyläharvennettujen puustojen ryhmittäisyys tasoittuu ja metsikön tukkipuusaanto pysyy samalla tasolla valikoivan harvennuksen kanssa, mikäli seuraavat harvennukset tehdään valikoivalla harvennuksella.

Esta tecnología tiene un gran potencial para industrias del sector del aceite de oliva y de orujo. En concreto la tecnología de gasificación permite utilizar el orujo graso seco, y obtener calor para la almazara, electricidad y subproductos como el biochar. Esta práctica innovadora ya cuenta con un piloto en marcha, en Aceites Guadalentín, Jaén (España). 
Este sistema es apto para una gran variedad de agroindustrias generadoras de biomasa y consumidoras de energía térmica y eléctrica debido a su modularidad, como es el caso de instalaciones con una potencia instalada inferior a 1 MWe funcionandol alrededor de 10-11 meses al año. Este tipo de planta puede alcanzar una elevada eficiencia energética (>75 %) al aprovechar la energía térmica residual procedente de la refrigeración y el escape de los motores. La planta de Aceites Guadalentín puede gestionar 7.500 t anuales, y a la salida se obtiene syngas y una mezcla de cenizas y biocharcuyo destino puede ser la mejora de los suelos. 
Los principales elementos de la planta incluyen un sistema de alimentación, un gasificador, un sistema de limpieza y tratamiento del gas y un grupo. 
Los costes de operación son de 0,01 €/kWh para los motores y del orden de 45.000 €/a para el sistema de gasificación. En cuanto a personal, una persona por turno sería suficiente. Para un proyecto con estas características la inversión total puede rondar los 2,5 M€, la rentabilidad económica debería alcanzarse en un periodo de 5 a 7 años con un TIR del 10-12 %. Los principales parámetros que condicionan dicha rentabilidad en almazaras son: inversión total, características del suministro, el coste de la biomasa, costes de operación y mantenimiento, peajes, ahorro de energía eléctrica alcanzado e ingresos por venta de energía eléctrica.

En la actualidad, en términos generales, el sarmiento generado en la prepoda y poda se quema o se adiciona al campo. El prototipo desarrollado pretende generar un cambio en la práctica agronómica de la prepoda a través de la innovación con un sistema que integra al sistema de prepoda un sistema de recogida de la misma, un mayor triturado y almacenado en un contenedor/remolque lo que permitirá su valorización con fines energéticos.
El prototipo final se ha desarrollado a partir de las variacio-nes y mejoras efectuadas sobre anteriores prototipos diseñados. Las pruebas de campo realizadas con el prototipo acoplado a la vendimiadora han permitido cuantificar la recogida del material resultante de la prepoda que asciende a un 75 % de forma que solamente queda rechazado entre los alambres y el suelo el 25 % y la velocidad media de operación es de 1,15ha/h. El producto obtenido tiene una humedad en torno al 45 % humedad y una densidad alrededor de 205 kg/m3 (b.h.). El precio de venta del equipo rondaría aproximadamente los 20.000-30.000€.
Teniendo en cuenta las productividades promedio y considerando todas las amortizaciones, las empresas de servicio podrían vender el material a 36€/t aproximadamente. Si únicamente se tiene en cuenta la amortización del prototipo (y no la vendimiadora), el precio de venta podría oscilar en torno a 11€/t. 
Con este prototipo de prepodadora se conseguirá una mejora de la sostenibilidad y rentabilidad en el manejo agronómico de la vid.

Mombracco Energy Srl gestisce una centrale elettrica a biomassa da 1 MWe basata sulla tecnologia ORC (sistema Turboden) che utilizza efficientemente gli scarti delle potature e degli espianti dei frutteti. La sfida principale era trovare una soluzione economicamente vantaggiosa per trasportare tale biomassa all'impianto, che richiede quattro fasi specifiche: taglio del tronco della pianta; cippatura e trasporto; estrarre le radici; pulirle, triturarle e trasportarle all’impianto. Per ciascuna fase è stata sviluppata una tecnologia dedicata, completamente meccanizzata, con grandi vantaggi in termini di produttività, efficienza e sicurezza. La macchina (sviluppata da Pezzolato Inc.) utilizzata per la triturazione delle radici è innovativa e appositamente studiata per questo tipo di materiale. È leggera, economica, progettata per essere collegato a un potente trattore agricolo e presenta importanti innovazioni tecniche: possiede una potente azione di taglio e incorpora un vaglio a stella integrato. Il sistema di lavoro è composto dal trituratore con la sua motrice, un miniescavatore per alimentare il trituratore e due trattori con i rispettivi rimorchi per insilato da 8 t, più quattro operatori. Nel complesso, l'operazione di recupero dei residui di frutteto messa in atto dall'azienda è notevolmente efficiente e consente di trasformare il materiale di scarto in profitto, piuttosto che con un costo.

Cip Calor Srl è una piccola azienda forestale (con 4 dipendenti) con sede vicino al Lago di Como che nel 2010 ha creato una Piattaforma di Biomasse, dove i proprietari di stufe a legna, caminetti e cippato potevano trovare il combustibile che cercavano. Di fronte alla necessità di produrre diverso tipo di materiale, Cip Calor ha deciso di dedicarsi a migliorare la qualità della biomassa. Per far ciò è stato costruito un gassificatore a legna, commissionato nel 2013 (un classico impianto Spanner di costruzione tedesca), e finanziato grazie a appositi incentivi statali. Si compone di due moduli da 45 kWe (gassificatore + motore endotermico e generatore), più l'unità di essiccazione e vagliatura. E’ stato possibile realizzare questo impianto anche grazie a incentivi statali dedicati. Cip Calor ha deciso di costruire e gestire questo impianto al fine di dare un valore aggiunto al materiale combustibile, trovando allo stesso tempo uno sbocco per la componente meno pregiata del proprio raccolto di legna annuale. Dopo più di 7 anni di attività, l’azienda è soddisfatta: ha accumulato un ROI (ritorno sull'investimento) >20%. In realtà, questo è solo un esempio per il crescente numero di aziende di legname che hanno integrato la propria attività verticalmente, in modo da ricavare una percentuale maggiore grazie ai benefici della trasformazione. Molti altri hanno seguito Cip Calor, ognuno ideando il proprio modo creativo per sfruttare al meglio le opportunità offerte dalla microgenerazione.

Valio on suomalainen meijeri ja ruokatalo, jonka omistaa 4 700 maidon tuottajaa ympäri maata. Valio tähtää hiilineutraaliin maidontuotantoon vuoteen 2035 mennessä. Yhtenä ratkaisuna maidontuotannon hiilijalanjäljen laskemiseksi on Valion maitotilojen lehmien lannasta tuotettu biometaani, joka korvaa fossiilista dieseliä yhtiön logistiikkaketjussa, kuten maitoautoissa. Haapavedellä sijaitseva Vuorenmaan tila tuottaa maitoa Valion juustolaan. Vuorenmaan tilalla lehmien lannasta on tuotettu biokaasua maatilan omaksi sähkö- ja lämpöenergiaksi yli vuosikymmenen ajan. Vuonna 2021, Vuorenmaan tila on Valion ensimmäinen maitotila, jossa biokaasusta tuotetaan myös liikennekäyttöön soveltuvaa paineistettua biometaania. Tila tuottaa biokaasua noin 1 200 MWh vuodessa, josta noin puolet jalostetaan biometaaniksi. Valion logistiikkaketjussa toimiva maitoauto on sitoutunut tankkaamaan tilalla tuotettua biometaania. Tankkaus onnistuu samalla, kun maitoauto hakee tilalta maitoa. Taattu kysyntä ja markkinat tuotetulle biometaanille ovat erittäin tärkeitä biometaanin tuotannon kannattavuudelle. Myös yksityisautot voivat tankata biometaania Vuorenmaan tilan julkiselta tankkausasemalta. 
Maatilat voivat hyötyä biokaasun ja biometaanin tuotannosta usein eri tavoin. Biokaasusta tuotettu sähkö- ja lämpöenergia lisäävät tilan energiaomavaraisuutta, ja myytävä liikennekaasu mahdollistaa tilalle uuden tulovirran. Biokaasun tuotantoprosessin yhteydessä lannan sisältämät ravinteet saadaan myös muutettua pelloille paremmin liukenevaan muotoon. Näin lannan sisältämät ravinteet saadaan kiertolannoitteena paremmin talteen ja väkilannoitteiden ostotarve vähenee.

Sukevalla sijaitseva marjantuotantoon ja -jalostukseen keskittynyt Sinikasvis Ky on investoinut uusiutuvan energian hybridiratkaisuun, joka koostuu aurinkopaneelijärjestelmästä (30 kW) sekä puukaasutustekniikkaa hyödyntävästä CHP-laitoksesta (110 kW), joka tuottaa sähköä (30 kW) ja lämpöä (80 kW) korkealla hyötysuhteella puuhakkeesta.
Hybridiratkaisussa on otettu huomioon tilan vuodenajoista riippuva energiankulutuksen vaihtelu. Aurinkopaneeleilla tuotetaan mm. marjojen pakastukseen tarvittavien kylmälaitteiden kuluttamaa sähköä keväällä ja kesällä, kun CHP-laitos on poissa käytöstä. Puukaasulaitos käynnistetään kesän lopulla marjasesongin kiihtyessä, kun sähkön- ja lämmöntarve marjojen pakastusta ja kuivausta varten lisääntyy. Laitoksen tuottamaa lämpöä käytetään myös puuhakkeen kuivauksessa, sillä hakkeen kosteuden tulee olla alle kymmenen prosenttia kaasutuslaitoksen optimaalista toimintaa varten. Puukaasulaitosta pidetään käynnissä noin kahdeksan kuukauden ajan, jolloin sen tuottamaa energiaa hyödynnetään myös talviaikaan tilan rakennusten lämmittämisessä. Puukaasulaitoksessa käytetty puuhake saadaan yrittäjän omasta metsästä. Sinikasviksella on laskettu, että omalle puulle saadaan luotua parempi taloudellinen arvo, kun se hyödynnetään omassa energiantuotannossa verrattuna siihen, että se myytäisiin kotimaassa eteenpäin esimerkiksi kuitupuuna tai rankahakkeena. Puukaasulaitosinvestoinnissa tärkeänä tekijänä oli myös ELY-keskukselta saatu investointituki.

Maa- ja metsätaloustuottjain Keskusliitto (MTK) on vastuussa metsänomistajien edunvalvonnasta Suomessa. Alueellisesti ja operatiivisesti metsänomistajia palvelee 59 metsänhoitoyhdistystä. Näissä on yhteensä 202 000 metsänomistajajäsentä, jotka edustavat suurinta osaa suomalaisesta yksityismetsäomaisuudesta. Organisoitu metsänomistajien yhteinen edunvalvonta mahdollistaa alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen kehittämisen. 
Energiapuu on tärkeä osa puumarkkinoita Suomessa. Tavoitteena on esitellä metsänomistajalähtöisen energiapuun toimitusketjua Suomessa. Aineisto kerättiin kyselyllä metsänhoitoyhdistyksille (6/2021) ja hyödyntäen tilastoaineistoja. 
Tulokset:
•Rankapuu arvioitiin tärkeimmäksi energiapuulajiksi 
•Metsänhoitoyhdistyksien energiapuun toimitusketjun tärkeimmiksi osiksi arvioitiin markkinoinnin organisointi metsänomistajille (89%) ja korjuu tienvarteen (89%). Energiapuun organisointi terminaalivarastoihin (59%) ja haketuksen organisointi (51%) arvioitiin pienemmäksi osaksi metsänhoitoyhdistyksien energiapuun toimitusketjua
•Yleisin energiapuun organisoinnin toimintamalli metsänhoitoyhdistyksissä on oman korjuupalvelun hyödyntäminen (76%), kun taas yhtiöpohjainen toimintamalli (14%) tai yhteistyömalli (8%) eivät olleet niin yleisiä 
•Energiapuun korjuun kustannukset nuorissa metsissä arvioitiin olevan suurin syy, joka estää saavuttamaan energiapuun toimituksien tavoitemääriä
•Energiapuun tarpeen arvioitiin kasvavan johtuen muutoksista energiamarkkinoilla. Tämä vuonna turpeen käytön vähentämisen arvioitiin lisäävän energiapuun käyttöä.
Johtopäätökset: 
•Energiapuun kustannustehokkaiden korjuumenetelmien kehittäminen oleellista nuorissa metsissä
•Metsänhoitoyhdistyksien rooli on ollut enemmän energiapuun toimitusketjujen alkupäässä
•Metsänhoitoyhdistyksien oma korjuupalvelu on tärkeä osa metsänomistajalähtöisiä palveluita erityisesti energiapuuhankinnassa

Hoitorästien hyödyntämisen suurin ongelma on se, että pienet puut ovat kalliita korjata energiakäyttöön eikä kaikilla metsäomistajilla toisaalta ole varaa hoitaa karanneita taimikoitaan tuottokuntoon raivaussahatyönä. Tähän asti yhtälö on vaikuttanut vaikealta ratkaistavaksi mutta jatkuvatoimisuuden periaatteella toimiva iittiläinen hakkuulaite innovaatio – Risupeto – voi tarjota ratkaisun nuorten tiheiköiden hoitorästien purkuun, kun ainakin osa kustannuksista voidaan kattaa suoraan energiapuusta saatavilla myyntituloilla. Aiemmin korjuun esteeksi tai hidasteeksi koettu riukupuu ja alikasvos saadaan koottua hakkuulaitteella hyötykäyttöön, samalla kun metsän parhaat puuyksilöt saavat kasvutilaa, ja vältytään työläältä ennakkoraivaukselta.
Arvioiden mukaan kone on tehokkaimmillaan nykyisiin menetelmiin nähden tiheiden 5-8 -metristen varttuneiden taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Tuottavuus on parhaimmillaan, kun poistettavat rungot voidaan kerätä kokopitkinä eikä koneelta kulu aikaa niiden katkomiseen. Perinteisesti energiapuuta on korjattu giljotiini- ja harvesterikourilla, joiden tuottavuutta on parannettu joukkokäsittelylaitteiden avulla. Joukkokäsittelyominaisuutta hyödynnetään myös Risupedossa mutta sen ohella sekä katkaisu että keruu tapahtuvat jatkuvatoimisesti.Risupeto (www.reformet.fi/risupeto/) katkaisee puut poikki kahdella pyörivällä kiekkoterällä, minkä perästä keruulaite vetää puut oksineen nippuun keruukammioon. Kerätty nippu vapautetaan pyörittämällä teriä vastakkaiseen suuntaan. Jatkuvatoimisuuden avulla päästään eroon puu- tai puskakohtaisesti tapahtuvasta käsittelystä jo kaatovaiheessa. Jatkuvatoimisuuden periaatteesta on hyötyä etenkin, kun korjataan pienikokoista puustoa tai pensaikkoa. Risupeto on suunniteltu käytettäväksi kaivukoneen puomissa.Suurina sarjoina valmistettavien kaivukoneiden etu on niiden metsäkoneita selvästi edullisempi hankintahinta sekä se, että tarvittaessa korjuuvarustus voidaan riisua ja käyttää peruskonetta sille suunnitelluissa perinteisissä maanrakennus töissä.

La produzione di pellet può essere effettuta su piccola scala da aziende locali, con lo scopo di mantenere una maggiore componente del valore aggiunto nell'ambito dell'economia rurale. Un esempio in tal senso è rappresentato dall'azienda Pierini, una piccola impresa (SME) boschiva a conduzione familiare con sede in Umbria. L'azienda ha iniziato a produrre pellet nel 2013, per diversificare la propria offerta andando incontro alla crescente domanda di pellet dovuta all'ampia diffusione di moderne stufe alimentate con tale biomassa. Inoltre, la tradizionale legna da ardere ha subito una continua diminuzione dei prezzi, data anche dalla sua possibilità di raccolta part-time che può essere realizzata con semplici ed economiche attrezzature accessibili a molte persone che hanno iniziato questa attività in seguito alla crisi finanziaria.
Dal 2013, l'azienda+D73 ha installato un impianto di pelletizzazione del legno di piccole dimensioni e a basso investimento, utilizzando componenti industriali modulari fabbricati da diversi produttori italiani.
L’impianto funziona con un solo operatore impegnato nel carico dei bunker, trasferimento del prodotto dall'essiccatoio al raffinatore, insaccamento, movimentazione del prodotto, ecc.
Il costo totale del processo di produzione è (dati 2018):
Materia prima 40 €/t
Essiccazione e raffinazione 110 €/t
Pressatura e insacco 100 €/t
Totale 250 €/t
L'azienda è molto soddisfatta dell’impianto e dell'intero ciclo produttivo attivati. Produrre pellet su piccola scala può rappresentare una valida opportunità, sia per i proprietari di boschi, sia per gli operatori forestali per fronteggiare un mercato della legna da ardere in declino. La penetrazione sul mercato nazionale ed estero di questo nuovo prodotto può sostenere le economie di aree boscate limitando il paradosso della massiccia importazione di pellet industriale prodotto a grandi distanze.

La produzione di cippatino (cippato piccolo e omogeneo) permette di sostituire il pellet industriale con un prodotto fabbricato da piccole imprese, utilizzando materie prime locali e tecnologia a basso investimento.
Anche se il cippatino non può eguagliare la qualità del pellet, ha comunque caratteristiche simili tanto che può alimentare stufe a pellet, più economiche delle caldaie a cippato. Inoltre è più economico del pellet, è facilmente rintracciabile e contribuiscono all'economia locale.
I F.lli Travaglini sono pionieri della biomassa e del cippatino: tra i primi a installare una caldaia a cippato per riscaldare il complesso agricolo e già 10 anni fa hanno iniziato a interessarsi al cippatino. I F.lli Travaglini vendevano già le caldaie a cippatino, le hanno modificate e garantendo un approvvigionamento sostenibile a prezzi competitivi rispetto al pellet. Al momento non esistono norme che definiscono i microchip, quindi il certificato fa generalmente riferimento alla classe di qualità del chip A1+, secondo la norma UNI EN ISO 17225-1:2015.
I principali fattori di successo sono: la vendita diretta all'utente finale, l'utilizzo di risorse di lavoro non utilizzate, il controllo dell'approvvigionamento di materie prime, la valorizzazione del legname e la riduzione dei costi di investimento. La produzione stimata è poco superiore alle 100 t annue, ma è molto redditizia e strategica per ottimizzare l'impiego delle risorse umane interne e per arrivare a nuovi clienti.

FIUSIS è un impianto di produzione di energia da 1 MWe, ubicato in Puglia a Calimera (LE), alimentato unicamente con cippato di legno vergine ottenuto dalle potature degli uliveti delle campagne salentine. Entrato in funzione nel 2010, nel corso degli anni ha voluto e saputo creare una filiera locale di approvvigionamento della biomassa integrandosi totalmente con il territorio circostante. A tal fine Fiusis svolge gratuitamente un servizio di raccolta, condizionamento e prelievo dei residui della potatura presso oltre 2.000 aziende agricole, che - con la compilazione di un’apposita scheda - richiedono questo tipo d’intervento. Per lo svolgimento delle sue attività, l’impianto Fiusis ha creato lavoro per circa 33 addetti tra diretti e indiretti, oltre al beneficio tangibile che genera agli agricoltori in termini di riduzione dei costi di gestione delle biomasse residuali. Infatti, prima dell'attivazione della filiera legno-energia di Fiusis, i residui della potatura (circa 10.000 t/anno) venivano bruciati direttamente nei campi con tutte le conseguenze ambientali connesse a tale pratica.
I principali punti di forza dell'azienda sono:
- Stretto collegamento con agricoltori e contoterzisti per il recupero dei residui di potatura.
- Produzione di energia pulita (elettrica e termica) da fonte rinnovabile disponibile localmente.
- Produzione locale di pellet di legno, idoneo ad alimentare stufe ad alto rendimento per uso residenziale.
- Propensione all'innovazione attraverso la ricerca scientifica, finalizzata all'apprendimento permanente e al miglioramento continuo.
- Piena applicazione dei principi dell'economia circolare.
Inoltre, dal recupero dei cascami termici dell'impianto, si essicca una quota del legno vergine raccolto per destinarlo ad una linea di produzione di pellet per stufe in un nuovo stabilimento (70 sacchetti/ora).
Per chiudere l’intero ciclo produttivo, in un’ottica di Economia Circolare, Fiusis è in procinto di costruire un ulteriore stabilimento per recuperare le ceneri prodotte dalla combustione del legno vergine di potature del proprio impianto per produrre fertilizzanti a norma di legge.